Pienin askelin eteenpäin

tunnetila: lempeys

Pohdiskelin viime postauksessani muutosta ruokavaliooni. Olen ollut jatkuvassa sairastelukierteessä jo puolitoista vuotta ja yksi tapa katkaista elimistössä jylläävä hiljainen tulehdus voisi olla anti-inflammatorinen ruokavalio.

Syön nykyäänkin kohtuullisen terveellisesti ja järkevästi, mutta sokeria syön ihan liikaa ja huomaan sen myös vaikuttavan vireystilaani. Anti-inflammatorisessa ruokavaliossa sokerin lisäksi tämän hetkisestä ruokavaliostani jätetään pois esimerkiksi juustot (hapanmaitotuotteita siinä syödään kyllä) ja valkoiset jauhot.

Olen yleensä ajattelutavaltani ”kaikkea kohtuudella” -ihminen. Koska olen niin onnekas, että minulla ei ole keliakiaa eikä laktoosi-intoleranssia ja voin syödä halutessani mitä tahansa, en halua kieltää ruokia itseltäni. Liha ei kuulu ruokavaliooni, mutta kaikkea muuta voin syödä jos vain mieleni tekee. Innostuin kuitenkin viime viikonloppuna ruokavalion fiksaamisesta anti-inflammatoriseen suuntaan ja päätin aloittaa uuden ruokavalion heti maanantaina.

pusero Cecilia Sörensen*, housut Max&Co, korvikset Aida Impact, loaferit Pomar*

Maanantaiaamuna kaivelin nälkäisenä jääkaappia. Jääkaapissa oli aamiaiseksi tarkoitettuja karjalanpiirakoita ja muutama siivu goudaa. Näistä kumpikaan ei kuulunut uuteen ruokavaliooni. Lounaaksi löytyi hätävaraksi edellisellä viikolla ostamani pinaatti-ricottalasagne, jonka päiväys oli menossa umpeen. Myös tuossa ateriassa oli ihan kaikkea sellaista, mitä en saisi nyt syödä.

Totesin, että vältän mieluummin ruokahävikkiä ja syön jo olemassa olevat ruoat pois, enkä aloita uutta ruokavaliotani vielä maanantaina. Liiasta sokerista päätin kuitenkin luopua heti, ja iltapäiväteen kanssa usein nauttimani keksi vaihtui omenasiivuihin ja kouralliseen pähkinöitä.

Tiistaiaamuna herätessäni oloni oli vähemmän tokkurainen kuin aikoihin. Jotenkin huomasin heti, miten ajatus oli kirkastunut jo yhdessä vuorokaudessa jättäessäni turhan sokerin pois ruokavaliostani.  Tulin siihen tulokseen, että kerralla useiden asioiden kieltäminen, tai siis ruokavaliosta pois jättäminen, olisi minulle liikaa ja aiheuttaisi luultavasti vain lisää mielitekoja. Päätin siis, että syön nyt ainakin aluksi normaalia ruokavaliotani noudattaen, mutta turhasta sokerista luovun.

Vajaa viikko on nyt takana ilman iltapäiväkeksejä tai suklaita, ja olen hämmentynyt siitä, miten hyvin on mennyt. Minun ei ole koko aikana tehnyt kertaakaan mieli herkkuja! Myönnän keskiviikkoiltana juoneeni ystäväni Ainon upean Let it Flow -projektin julkkareissa kuohuviiniä, mutta tarjolla olleen karkkibuffan sijaan keskityin popcorneihin.

Kuten postauksen alussa totesin, olen ”kohtuus kaikessa” -ihminen ja voin nostaa ystäväni saavutukselle maljan ilman huonoa omatuntoa. Sitä paitsi kuivassa kuohuviinissä on todella paljon vähemmän sokeria, mitä usein vaihtoehtona tarjotuissa alkoholittomissa juomissa on.

Lempeydellä ja kohtuudella siis mennään nyt eteenpäin. Ja jos jossain vaiheessa tuntuu, että käyttöön täytyy ottaa seuraava vaihde ja karsia ruokavaliosta myös jotain muuta, niin ehkä se on sitten helpompaa. Pikkuhiljaa eteneminen ja oman olotilan tunnustelu kuulostaa muutenkin paremmalta, kuin kertarysäyksellä kaiken muuttaminen.

Kuvat Katri Niskanen

13

(3) Kommentit

  1. Ikävä juttu, että olet ollut sairastelukierteessä. Mikä muuttui elämässäsi 1,5 vuotta sitten? Ei tarvitse minulle vastata, mutta kannattaa pohtia. Tosi moni on nykyään sairaana. Suomen kansa ei varmasti ole koskaan ollut niin sairaana kuin mitä nyt.

    Itse olen huomioinut, että on monia asioita, jotka vaikuttavat terveyteen. Valitettavasti moni on menettänyt terveytensä täysin esim. k-piikkien seurauksena ja kuolleisuusluvut ovat pilvissä (väestön vanheneminen ei niitä selitä). Toisaalta me myös elämme maailmassa, joka on hyvin myrkyllinen.

    Kun nyt kokeilet ruokavaliota, niin sen pitäisi olla luomuruokaa. Se on kalliimpaa ja on jotenkin niin älytöntä, että pitää maksaa enemmän ns. puhtaasta ruoasta. Maanviljelijät ovat entistä tiukemmilla. He joutuvat nyt laittamaan jonkun appin ja heitä seurataan satelliiteilla. Jos pellolla tapahtuu jotain epäilyttävää, appiin tulee ilmoitus ja pitää heti mennä tarkistamaan asia. Ei ole enää normaalia, vaan alkaa muistuttaa Orwellin kirjan Vuonna 1984 tapahtumia. 🙁 Ei ihme, että koko ajan tiloja lopetetaan… Ja meitä ajetaan kohti keinotekoisempaa ruokaa. Se ei ole hyväksi meille, vaan ruoan tulisi olla mahdollisimman luonnonmukaista.

    Hyvä uutinen on, että meidän keholla on uskomaton voima parantaa itse itseään. Oletko lukenut Maria Nordinin kirjan Eroon oireista? Me olemme kaikki energiaa ja pystymme parantamaan itse itseämme. Meissä on suurempi voima, kuin kukaan on meille koskaan kertonut.

    Itse jos olisin sairaana, alkaisin ulkoisten seikkojen lisäksi etsiä vastauksia myös sisältä päin. Ja olenkin niin tehnyt hyvin tuloksin. Netflixissä on sarja Another self ja se oli tosi hyvä. Ihme, että tuollainen sarja on päässyt Netflixiin. Olen siis itse kokeillut kvanttikonstelaatiota ja huomannut positiiviset vaikutukset.

    1. Pandemiaan liittyy omakin sairastamiseni. Sairastin puolitoista vuotta sitten ensimmäisen kerran covidin ja sen jälkeen olen ollut sairaana. Diagnoosina yhden lääkärin mukaan long covid, toisen mukaan pitkittynyt sivuontelotulehdus (nenä-korva-nielu-alueella). Laitan nykyään joka aamu kortisonisuihketta nenään, jotta henki kulkee ja lämpöily pysyy poissa. Eli siitä hemmetin viruksesta tässäkin sairastelussa on kyse. 🙁

  2. […] viikkoina olen vähentänyt selkeästi sokerin käyttöä. Tarkoituksenani on sokeria vähentämällä vähentää kehossa jylläävää pitkittänyttä […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.