tunnetila: joulufiilistely

Jokos siellä ollaan päästy joulun tunnelmaan? Minulla on ollut tänä viikonloppuna kova yritys jouluttaa, mutta täytyy sanoa, ettei tuo peltiseen ikkunalautaan ropiseva kaatosade saa allekirjoittanutta hihkumaan onnesta. Verhot on kiinni ja kynttilät palavat sisällä, mutta silti tuota ikävää ropinaa ei taida päästä pakoon edes soittamalla joululauluja.
Ihmiset kyllä yrittävät parhaansa päästäkseen joulumielelle. Olen tänä viikonloppuna käydyt Tuomaan markkinoilla, sekä muutamissa muissa joulumyyjäisissä. Ihmisiä on ollut kaikkialla ruuhkaksi asti, mutta tunnelma on silti ollut yllättävän leppoisa. Ihmiset availevat toisilleen ovia, antavat tilaa ja pyytävät anteeksi jos haluavat ohittaa ruuhkaisessa kohdassa jne. On tuntunut tosi hyvältä kohdata kaupungilla ihmisiä, jotka eivät ole antaneet jouluostosraivon (vrt. laturaivo, jolloin kanssakulkijaa vedellään sauvalla säärille sääliä tuntematta) ottaa heitä valtaansa.




Olen muutenkin ilahtunut kaikesta siitä hyvästä tahdosta, mitä joulun aika on ihmisissä ja yrityksissä saanut aikaan. Esimerkiksi lemppariliikkeeni Miela lahjoittaa joulun kunniaksi 3000€ Pelastakaa Lapset Ry:lle. Tervasaaressa sijaitseva ravintola TAR taas järjesti lauantaina terassillaan Kuusijuhlan, jossa he tarjosivat asiakkailleen riisipuuroa ja glögiä, sekä tosi kivan jouluisen ovikoristetyöpajan. Ja kaikki tämä oli tarjolla veloituksetta!
Ei ole tämä vuosi ollut varmasti helppo yhdellekään suomalaiselle pienyrittäjälle, mutta hyviä tekoja halutaan tehdä silti ja asiakkaita halutaan ilahduttaa kaikesta huolimatta. Kävin itse päiväkävelyn ohessa tekemässä TARissa pienen ovikoristeen (kuvat yllä) ja se ilo, millä ihmiset lapsista vanhuksiin koristeita tekivät, sai sydämeni läikähtämään. ”Mä oon liimannut kuumaliimapyssyllä ennenkin, ainakin viiskytviis kertaa!” eräskin pikkupoika kehaisi kun ovikoristepajan ohjaaja huolehti ettei pieni askartelija polta itseään liimaushommissa.
Ja ai että miten hienoja kaikkien ovikoristeista tulikaan! Samalla koko tilaisuudessa oli kaikilla, niin asiakkailla kuin ravintolan henkilökunnallakin, kuplivan iloinen mieli.



Lisää joulun tunnelmaa kotiin olen tuonut pikkuruisella joulukuusella, jonka koristelin valoköynöksellä ja erilaisilla linnuilla.
Olen jo monen vuoden ajan ostanut joulukuusen korvikkeeksi kukkakaupasta männyn oksan. Olen laittanut oksan maljakkoon ja ripustanut siihen koristeita (kuvia oksasta mm. täällä). Jossain vaiheessa oksa kuitenkin alkaa karista, ja kun joulu on ohi, oksan hävittäminen on ollut haastavaa. Tänä vuonna päätin hankkia meille vähän suuremman muovikuusen, josta on meille iloa vuosikymmenten ajan.
Kiersin tekokuusen toivossa kaikki kaupat mitä keksin, mutta joku kaikissa näkemissäni kuusissa aina tökki. Jotenkin ne olivat oikeiden kuusien ja vänkkyräisten männyn oksien rakastajalle liian muovisia. Mutta sitten törmäsin Clas Ohlsonilla pieneen lehtikuusen taimeen, joka näytti niin aidolta, että sitä oli kosketettava jotta pystyi sanomaan että sen oksat todella olivat muovia. Tuo kuusi lähti heti mukaani, ja olen kyllä ostokseeni tyytyväinen.
Kuusi on ollut olohuoneen nurkassa koristeltuna kohta viikon, ja aina kun kävelen sen ohi mietin, että ”vau, eipä ole kuusi vielä yhtään karissut!” Milloinkahan opin, että muovikuuset harvemmin pudottavat neulasiaan…
Melkein kaikki lahjat on jo hankittu, pari pakettia antaa vielä odotuttaa itseään. Onneksi tässä on vielä viikko aikaa tonttuilupuuhiin. Viikko pitäisi vielä jaksaa paahtaa myös töissä. Kun koko syksy on mennyt enemmän tai vähemmän flunssaisena ja puolikuntoisena, alkaa voimavarat tässä vaiheessa vuotta olla käytetty viimeisiä rippeitä myöden. Kylläpä taas kerran tulee joululoma tarpeeseen!
Toivottavasti myös Teillä on jouluna aikaa levätä ja rauhoittua kaiken hyvä äärelle. <3