tunnetila: mietteliäs
Toinen idea minkä sain, kun valitin viime viikolla kyllästyneeni omistamiini vaatteisiin, oli ompeleminen. ”Mikä sun ompelutaitosi olikaan, voisko ostamattomuutta kiertää tekemällä jotain kesämekkoja itse? Tai tuunaamalla vanhoja”, kysyi Ilona.
Totuus ompelutaidoistani on se, että olen yhdeltä koulutukseltani pukuompelija. Opiskelin lukion jälkeen Tampereella pukuompelijaksi, ja erikoistuin naisten juhlavaatteisiin.
Haaveissani oli tuolloin ura muotitoimittajana. Ajattelin, että muotitoimittajan olisi viestinnänopintojen lisäksi hyvä tietää perusteet vaatesuunnittelusta, kaavoituksesta ja materiaaliopista.
Kaksivuotinen pukuompelijalinja oli koulutuksena hyvä ja monipuolinen, ja se poikikin minulle erään tv-pestin muotitoimittajan assarina. Tein koulun jälkeen myös muutamia puvustuksia lyhytelokuviin, mutta sitten ompeleminen jäi muiden kiireiden jalkoihin.
En ole ommellut mitään yli viiteentoista vuoteen. Uskon kuitenkin, että ymmärrys kaavoista ja kuosittelusta on olemassa vielä jossain aivojeni syövereissä.
Vintillä minua odottavat ompelukone ja saumuri, mutta se tärkein, eli kankaat, joista luoda uutta, puuttuu. Minulla ei taida olla mitään vanhoja vaatteita tuunattavaksi, ja uusia kankaita en saa ostaa.
Vielä muutama vuosi sitten minulla oli iso kangasvarasto. Olin opiskeluaikana töissä kangaskaupassa, ja ostin sieltä itselleni kaiken ihanan mitä käsiini sain. Pari vuotta sitten eräässä muutossa hankkiuduin eroon kaikesta ylimääräisestä, ja siihen kuuluivat myös kankaat. Harmin paikka!
Olisi kyllä tosi kiva kokeilla saisinko ommeltua vielä näin monen vuoden jälkeen jotain uutta sisältöä vaatekaappiini.
Postauksen kuvassa poseeraan jakkupuvussa, jonka tein koulussa vaatturikurssilla. Hankin pukuun todella laadukkaan villakankaan. Ajattelin, että kun teen kerralla juuri omille mitoilleni sopivan puvun, haluan sen olevan niin laadukas, että se kestää minulla ikuisesti.
Noh, jakkupuku on edelleen täydellisessä kunnossa ja todella tyylikäs, mutta se on valitettavasti kokoa 32. Jätin siihen kyllä fiksuna tyttönä 2,5cm saumanvarat, jotta voin tarvittaessa vähän suurentaa sitä. Jos nyt alkaisin suurentaa asua itselleni sopivaksi, en tiedä riittäisikö edes 10cm saumanvarat tuomaan pukuun tarvittavaa väljyyttä… Eli se siitä ”tätä asua käytän lopun ikäni” -ajatuksesta…
Ompeletteko Te itsellenne vaatteita?
Kuva: Krister Löfroth (kuva skannattu paperikuvasta)
8
Upea kuva! Kuin jostain muotilehdestä! Minulla on myös ompelijan koulutus, tosi jätin sen kesken kahden vuoden jälkeen. Olen ommellut sekä työkseni että huvikseni. Mutta nykyään ompelen enää hyvin harvoin yhtään mitään. Selailen kyllä paria käsityölehteä aina kun ilmestyvät ja usein sieltä löytyy malleja, jotka tekisi mieli ommella, mutta ajan puutteen vuoksi se yleensä jää. Minusta tuntuu, että ompelemisen taito on kuin pyörällä ajaminen: se ei koskaan unohdu täysin 🙂 Minullakin oli useita vuosia kun en ommellut lainkaan. En ehtinyt ja lisäksi laadukkaat kankaat maksavat sen verran, että sillä rahalla saa jo kaupasta samanlaisen. Mutta ompelemalla saa kyllä yksilöllisiä vaatteita ja juuri sellaisia kuin haluaa (mikäli vaan löytää sopivan kankaan). Harmi että ostolakkosi estää kankaidenkin ostamisen… Voisit tietysti kysellä jos jollain ystävälläsi olisi kankaita joista haluaisi eroon 😉 Sitten voisit ompelemalla saada uutta sisältöä vaatekaappiin 🙂
Kiitos Ellu! Kuva on tosi tosi vanha, eikä edes oma äitini tunnistanut minua siitä. Voi vanhoja hyviä aikoja! 😀 Hei miten jännä kuulla, että myös sinä olet saanut ompelijan koulutuksen! Minulla kävi tuuri, ja sain viime viikolla kaksi kangasta ystävältäni. Nyt vaan en tiedä yhtän mitä niistä tekisin… Ehkä käyn kirjastossa selailemassa käsityölehtiä. Huh, onneksi on ystävät ja kirjasto! 🙂
Wau Nina!! Upea!! Itse en kamalasti ”raaski” ommella itselleni?. Nyt toisesta työstäni ei kyllä pahemmin jää aikaakaan ompelulle. Kirppareilla on muuten toisinaan aika paljon kankaita myytävänä. Tietysti jos hakee jotain spesifiä, voi olla hankalampaa löytää materiaalit. Olisi tosi kiva nähdä mitä loisit itsellesi!
Arvaa mitä? Sain viikonloppuna kankaita ystävältä! Sain kahta erilaista kangasta. Nyt vaan täytyisi keksiä mitä niistä tekisin… Vitsit että jännittää osaanko vielä oikeasti ommella, vai meneekö ystävältä saadut kankaat pilalle. :/
Olen tässä monta vuotta ajatellut aloittavani taas ompelun, mutta tuolla vaatehuoneessa tuo ompelukone vain nököttää. Yksi pitkä mekko odottaa lyhennystä, mutta voi olla, että päädyn kiikuttamaan sen ompelijalle 😀
Heh, minäkin käytän ompelijan palveluita ihan jatkuvasti! Ihan hävettää kun en viitsi edes yrittää itse lyhentää lahkeita tai tehdä muita perusjuttuja. 🙂
No nii, miten mä en enää muistanut että sähän olet pro ompelija! No, se on ehkä tää ikä kun alkaa ylimääräiset nippelitiedot kadota muistista…
Mä olen käynyt alan koulun, mutta mikään pro-omprlija en kyllä ole koskaan ollut. Koulussakin ompelin kaiken aina vähän sinnepäin. 😀