tunnetila: pohdiskelu
Terkkuja lomalta! Minulla on lomaa jäljellä vielä viikko, ja sen jälkeen alkaa taas yksi kesäloma olla paketissa. Ai simpura sentään miten ihanaa on ollut! Reissasin ympäriinsä kuten ”ennen vanhaan”. Kävin jopa ulkomailla! Siis ihan vain lähinaapurissa Tallinnassa, mutta ulkomailla se sekin on. Ja mukavaa oli!
Olen loman aikana miettinyt ”entistä elämääni”, jossa matkustimme ulkomaille yleensä neljästi vuodessa. Siis NELJÄ KERTAA VUODESSA! Kuulostaa tässä hetkessä aivan älyttömältä. Elämämme rytmi oli kuitenkin silloin ihan toinen.
Teimme mieheni kanssa paljon (=liikaa) töitä. Arjessa emme nähneet toisiamme kuin iltaisin pari tuntia, joskus ei sitäkään. Ainut tapa viettää yhteistä aikaa ilman häiriötekijöitä oli lähteä ulkomaille. Sähköpostiin lomailmoitus, puhelin lentotilaan tai äänettömälle, ja viikoksi tai pariksi jonnekin, jossa olimme vain me kaksi.
hampputoppi ja -housut Kaija Wear (saatu Weecos Ambassador -yhteistyön merkeissä), korvikset Kaiko*, hattu H&M*
Ulkomailla työn ja kiireen tilalla oli yhteisiä illallisia, pitkiä aamiaisia korttelikahviloissa ja iltakävelyitä meren rannalla ja puistoissa. Jotta hektistä arkea jaksoi, oli aina pakko olla tiedossa joku reissu jota odottaa. ”Tsemppiä vaan, enää puolitoista kuukautta niin päästään taas viettämään aikaa yhdessä.”
Yritimme usein järjestää kotona viikonlopuille treffi-iltoja tai muuten vaan yhteistä aikaa, mutta aina tuli jotain muuta. Puoliso teki töitä myös viikonloppuisin ja minä reissasin tapaamassa ystäviäni tai he tulivat käymään Helsingissä. Olimme oppineet siihen, että ehdimme jutella kunnolla vain reissuissa. Jestas miten kamalalta tuo näin jälkeenpäin ajateltuna kuulostaa!
Nyt kun kaksi ja puoli vuotta kestänyt poikkeustila on mahdollistanut etätöiden tekemisen meille molemmille (minä kotona, mies työhuoneellaan lähellä kotia), yhteistä aikaa on saatu mahtumaan arkeen huomattavasti enemmän kuin ennen. Saatamme silloin tällöin nähdä jopa viikolla keskellä päivää ja käydä yhdessä lounaalla. Tuo on ihan ennenkuulumatonta ja tuntuu suurimmalta luksukselta mitä kuvitella saattaa.
Tällä hetkellä arki tuntuu täydeltä ilman ulkomaille matkustamista ja hyvä niin. Ilmastonmuutos, pandemia, energiakriisi ja sota Euroopassa. Siinä on ihan tarpeeksi syitä olla lentelemättä ympäriinsä vain siksi että voi.
Ikimuistoisia kokemuksia, isoja tunteita ja suurta onnea voi kokea ihan samalla tavalla myös täällä kauniissa Suomessamme, kunhan vain muistaa priorisoida asioita. Kun käy itselle tärkeissä paikoissa ja tekee itselle mieluisia asioita. Ja kun muistaa, että tärkeintä ei ole itse matka, vaan se, missä seurassa matkaa tekee.
Toivottavasti Teillä kaikilla on ollut kiva kesä ja olette ehtineet lomailla edes hetkisen. Ja hei tärkeä muistutus vielä tähän loppuun: muistakaa, että elokuu on vielä kesäkuukausi. Ei aleta nyt vielä intoilemaan siitä s-kirjaimella alkavasta vuodenajasta ollenkaan, jookos?!
Ihanaa loppukesää kaikille!
Kiitos kuvista Johanna
12
Elokuu on ehdottomasti kesäkuukausi!
Me vietämme aina aika tiiviisti aikaa yhdessä, mutta tänä vuonna mies on ollut Ukrainan pakolaisia auttamassa Euroopassa useaan otteeseen, työkeikalla Espanjassa ja pian taas lähdössä viideksi viikoksi keikalle Suomeen sen verran kauas, ettei vapaapäivinä ole järkeä lähteä Helsinkiin. Onneksi hänellä on ollut töitä lomani aikana vain joitain irtopäiviä.
Teillä on kyllä aina hyvä meininki parisuhteessa! Sopivasti omaa-aikaa ja yhdessä olemista. Mutta se onkin usein toimivan liiton salaisuus: molemmilla omat menot ja omat (työ)matkat. Kun on paljon reissussa, osaa arvostaa yhdessä vietettyä aikaa. <3
Just sivusin tätä samaa aihetta ihan vähän blogissa. Että vuosia sitten elin tavallaan lomasta toiseen, kaikki siinä välissä oli sumua. Niin ei missään nimessä pitäisi olla. Nykyään olen järjestänyt asiat niin yhdessä puolison kanssa, että meillä on elämää myös loman ulkopuolella. Loma-aika on vaan sitten sellaista extra-aikaa milloin voi tehdä mitä huvittaa.
Olen koko kesän katsellut muiden lomakuvia ja on ollut tosi kiva olla mukana muiden lomafiiliksissä. Viime kesänä neljän viikon kesälomani alkoi elokuun lopussa, tänä vuonna vieläkin myöhemmin. Vielä muutama viikko ja koittaa vihdoin oman lomani vuoro. On oikeastaan jännä olla lomalla silloin, kun suurin osa muuta Suomea on palannut arkeen. 😀 Nyt tänä vuonna on jotenkin tosi hurjaa ajatella, että kun palaan takaisin töihin, on jo lokakuu, eikä jouluun ole siitä kuin pari kuukautta aikaa sitten.
Ihanaa viimeistä lomaviikkoa. <3
”Normaalista poikkeavana aikana” lomailu on kyllä kivaa! Mä oon kans ollut joskus elokuussa lomalla. Heinäkuussa koko toimistotalo on ollut tyhjä, joten olen saanut tehtyä IHAN KAIKKI rästityöt rauhassa ennen loman alkua. Ei ole ollut ketään häiritsemässä työntekoa. 🙂 Nykyään meillä koko tiimi lomailee käytännön syistä samaan aikaan, joten tuollaista ”sooloilua” ei enää voi tehdä. Vähän harmi kyllä.
Mut ihanaa lomaa sulle sit kun se koittaa!!! Lomailu on parasta!
[…] Lomailu ja muuttunut elämänrytmi – Tunnetila […]