tunnetila: tykkäys
Kävin viikko sitten torstaina testaamassa SATSin uutta Run Speedplay -juoksutuntia ja voi että tykkäsin siitä! Olen juoksennellut itsenäisesti jo vuosia, mutta varsinaista kehitystä tai juoksukunnon kohoamista ei ole tapahtunut. Myös vihoitteleva polveni pistää välillä stopin koko lenkkeilyharrastukselle, enkä ole päässyt kehittymään rapakunnostani mihinkään suuntaan.
Monet ystäväni ovat hurahtaneet juoksuun ihan kunnolla ja tuntuu että kaveripiirissäni vähintään joka kolmas on juossut maratonin. Minua ei saisi maratonille vaikka kirveellä uhkaisi. En ymmärrä mitä järkeä on juosta neljä tai viisi tuntia putkeen!! Vaikka pidän esimerkiksi joogasta, en silti halua joogata viittä tuntia. Puolitoista tuntia on juuri sopiva joogatunnin kesto, ja tuo sama aikaraja pätee minulla kaikkeen urheiluun.
Normaalilla juoksulenkillä alan kyllästyä juoksemiseen puolen tunnin jälkeen ja viimeiset metrit vedän ainoastaan tsemppaavan musiikin voimalla. RunSpeedplay -juoksutunnilla olisin juossut mukisematta niin pitkään kuin ohjaaja käskee, ihan ilman musiikkia. Juoksu oli rytmitetty todella hyvin ja juoksunopeuksia vaihdeltiin juuri silloin kun alkoi tuntua että nyt voisi juosta vähän lujempaa, tai kun tuntui että nyt en jaksa juosta enää metriäkään.
Hyvän ohjaajan (kiitos Hilkka!) tsempillä jaksoi juosta vaikka kuinka pitkään, ja ohjaajan kommentti ”Tämä ryhmä taisi olla sinulle vähän liian helppo?” tuntui niin hyvältä että teki mieli halata häntä. Tunnilla osallistujat jaetaan lähtötason mukaan kolmeen ryhmään ja valitsin omaksi ryhmäkseni aloittelijoiden ryhmän. Ryhmän taso ja juoksunopeus oli minulle juuri oikea, en olisi juuri sen kovempaa päässytkään, mutta tuo ohjaajan kommentti teki minulle niin hyvän mielen että päätin jatkaa SATSin juoksutunneilla käymistä. Haaveilen siitä hetkestä, kun voin lähteä treenaamaan kakkosryhmän kanssa!
Voin suositella todella lämpimästi Run Pace by Urban Tribes -tunteja jos tykkäät juosta mutta tunnet että oma juoksusi junnaa paikoillaan. Hyvin rytmitetyt tunnit ja hyvä ohjaaja antoivat ainakin itselleni niin paljon uutta pontta ja intoa juoksuun, että jäin kerrasta koukkuun. Nyt täytyy vain toivoa että syksy on pitkä ja leuto jotta juoksutreenejä voidaan pitää ulkona vielä marraskuulle asti!
Postauksen kuvat juoksulenkiltä Tukholmasta
0
Kesäkuun alussa aloitin juoksemisen ja kesä menikin juostessa ja siinä samalla jäi saleilu kokonaan (paha, paha…) Enpä oo koskaan aiemmin kokeillut lajia, jossa kehittyy niin ilahduttavan nopeesti! 🙂 Mutta mäkään en kyllä ymmärrä, kuka hullu jaksaa juosta neljä tuntia putkeen! 😀 Mutta joo, ihan kiva, että nyt aerobisesta liikunnasta innostuin, aiemmin taas se jäi liian vähälle ja nyt yritän saada jonkinlaista tasapainoa salin ja juoksun välille. Pari juoksukoulutuntia tuolla odottaa mullakin, kun kerran lahjaksi sain. 🙂
Voi Kissis, olisitpa tullut viikko sitten torstaina tuonne juoksemaan kanssani. Meillä oli niiiiin kivaa! Mutta hei, joku toinen kerta sovitaan juoksutreffit tuolle tunnille jos sinulla kerran on sinne lahjatunteja.