tunnetila: testaus
Vehnättömän viikon paras hetki
Päätin testata mahdottoman kautta ulkona syömistä vehnättömän kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Painelin suoraan vehnän mekkaan, hampurilaisravintolaan. Istahdin pöytään Citycenterin Midhill-ravintolassa ja hetken listaa tutkailtuani tilasin seafood-hampurilaisen, gluteenittomana. Sämpylä gluteenittomana ja haukipihvi ilman jauhoja. Tarjoilijalla ei ilmekään värähtänyt vaan hän kirjoitti tilaukseni ylös ja tokaisi vain ”Onnistuu!”. Hämmästyneenä kysyin saako hampurilaisia oikeasti gluteenittomana johon tarjoilija totesi että nykyään lähes mitä vaan saa gluteenittomana. Olin todella positiivisesti yllättynyt.
Sain vielä ennen ruoan pöytään saapumista terveiset keittiöstä jossa kokki pahoitteli että haukipihvin ulkonäkö ei ole ehkä yhtä kaunis kuin normaalisti, sillä yleensä pihvissä on rapea reuna jonka aikaansaamiseksi käytetään jauhoja. Ulkonäöstä viis, hampurilainen oli aivan mielettömän herkullinen!! (Eikä sen ulkonäössäkään ollut mitään vikaa.) Myös palvelu oli Midhillissä niin ensiluokkaista että haluan antaa erityismaininnan supersöötille tarjoilijalle jonka kanssa juttelin vehnättömyydestä ja hän tuntui selvästi kiinnostuvan aiheesta.
Vehnättömän viikon epäonnistuminen
Sain torstaina pr-toimiston pressipäivästä mukaani irtokarkkipussin jonka kanssa suunnistin elokuviin. Irtokarkkeja mutustellessani tajusin yhtäkkiä napostelleeni juuri useammankin lakutoukan. Ja lakussahan on vehnäjauhoja. Kauhistuneena lopetin karkinsyönnin siihen ja noin tunti tuon jälkeen alkoi alaselkään sattua ihan älyttömästi. Munuaisten kohdalla tuntui ikävä pistos ja kipua kesti pari tuntia. Johtui tuo kipu oikeasti mistä tahansa, niin silti jotenkin yhdistin sen tuohon lipsahdukseen. Jatkossa olen siis tarkempi ihan kaiken kanssa.
Vehnättömän viikon pastatestaus
Teen ruokaa kotona vain viikonloppuisin. Viikolla syömme molemmat töissä lounaan ja illat pärjäämme leivällä ja jogurtilla tai smootheilla. Päätin siis testata joka viikko yhtä erilaista vehnätöntä pastaa. Ensimmäisenä testiin pääsi (lukijan vinkkauksesta, kiitos Merikukka) Lidlistä ostamani gluteeniton penne-pasta (hinta (tarjouksessa) 1,35€/500g).
Maissi- ja kikhernejauhoista valmistettu pasta maistuu maissilta ja kikherneiltä (kappas!), ja vaatii kaverikseen aika reilusti maustetun pastakastikkeen. Pasta on erittäin tuhtia, täyttää huomattavasti enemmän kuin durumvehnästä valmistettu valkoinen pasta, ja tulin kylläiseksi hämmästyttävän pienestä pastamäärästä.
Jos mausta puhutaan niin pidän enemmän (mauttomammasta) durumjauhopastasta kuin tästä Lidlin gluteenittomasta versiosta. Myös pastan koostumus ja suutuntuma on ”tavallisessa” pastassa miellyttävämpi, tässä koostumus oli hieman jauhoinen. Mutta kuten siskolleni viime sunnuntaina lounaan jälkeen raportoin, Lidlin gluteeniton pasta on kelvollinen ja edullinen lisäke ja hyvä vehnäpastan korvike.
Muita havaintoja
– unettomuus on päivien kuluessa hieman rauhoittunut, mutta heräilen silti joka yö ensin kolmelta ja sen jälkeen kuuden maissa ja olen joka kerta niin virkeä että voisin nousta sängystä jo päivän askareisiin. Onneksi nukahdan lähes aina takaisin. Päivisin olen edelleen virkeä ja vain harvoin koen väsymyksen tunnetta.
– vaikka aioin testata ainoastaan vehnätöntä ruokavaliota olen jotenkin lipsahtanut lähes kokonaan gluteenittomaan ruokavalioon. Söin viime viikolla neljä palaa ruisleipää, siinä kaikki kotimainen vilja jota söin. Vaihdoin (syystä jota en tiedä) aamupuuron jogurttiin ja iltapalaksi normalisti syömäni ruisleivän smoothiehen. Ja päivällä nakerran töissä kahvitauoilla riisikakkuja. Voi vitsit ne on hyviä!!!
Ensimmäisen vehnättömän viikon fiilikset on hyvät (paitsi nuo lakutoukat ja unettomuus vähän harmittaa) ja olen oikein ihmeissäni miten helppoa tämä kaikki onkaan. Innolla mennään seuraavaa viikkoa kohti!
1
hamppari näyttää herkulliselta! itse suosittelen SamMills merkkisiä makaroneja, ainakin niitä 7-8minuutin, ystävä meinasi että 20minuutin makaronit menivät ainakin hänellä velliksi jo 7 minuutin kohdalla?! Tässäpä linkki niistä ja tuohon blogiin varmaan voisi tutustua (itsekin) paremmin, olikin ihan uusi tuttavuus! 🙂
http://hankalaherkkusuu.blogspot.fi/2011/08/maissipastaa-ja-vanhat-tutut.html
Kiitos vinkistä maijjo! Linkkaamasi blogi on myös minulle ihan uusi tuttavuus ja niin on tuo pastakin. Näitä pastavaihtoehtojahan alkaa tulla jo ihan valtavasti, ja minä kun kuvittelin olevani ruokavaliokokeilun kanssa pulassa. 🙂
Niin siis oletko vehnättömällä vai gluteenittomalla ruokavaliolla? Esim. gluteenittomat sämpylät usein sisältävät vehnätärkkelystä, joten jos haluat jättää vehnän pois, kannattaa ainesosaluettelot lukea tarkkaan.
Olen vehnättömällä ruokavaliolla, mutta olen käyttänyt myös paljon gluteenittomia tuotteita. Valtava kiitos tuosta vehnätärkkelystiedosta! Ei tuollainen olisi tullut mieleenkään jos et olisi kertonut asiasta. Hmmm, muita sämpylöitä en ole tänä aikana syönyt kuin tuon yhden hampurilaissämpylän. Olikohan siinä vehnätärkkelystä…? Tarkkana saa kyllä tämän ruokavalion kanssa olla! Kiitos vielä kerran kommentistasi Maija!
No hyvä jos musta oli apua! Olen itse karttanut kotimaisia viljoja jo pari vuotta, ja vatsavaivat ovat nyt täysin poissa. Alkuun oli aika voimakkaitakin vehnähimoja, mutta nykyään ei lainkaan. Leipää en syö juurikaan, mutta tattarista leivon rieskoja ja piirakoita. Kauraa käytän myös jonkin verran. 🙂
Kiva kuulla että viljattomuus on parantanut oloasi. Minun pitäisi myös hankkia noita tattarijauhoja. Tattaririeskat kuulostavat nimittään älyttömän hyviltä. 🙂
Miksi välttelet juuri vehnää? Mikä ainesosa siinä on se ”paha”?
Luin juuri kirjan, jonka mukaan vehnästä ihan kaikki on ”pahaa”. Vehnä on alunperin ollut hyvä ja ravinteikas vilja, mutta jalostamisella siitä on tehty pelkkää höttöä ja täysjyvävehnäkin on kirjan mukaan pahasta. Kirjan on kirjoittanut amerikkalainen sydänlääkäri jonka potilaat ovat parantuneet ihottumista, allergioista, jopa diabeteksesta jättämällä vehnän pois ruokavaliostaan.. Kiinnostuin testaamaan pitääkö tuo väittämä oikeasti paikkansa ja kokeilen nyt elää kuukauden ilman vehnää. Minulla on polvi usein kipeä joten kokeilen pääsenkö vehnättömyydellä eroon polvi- ja muista nivelkivuista. Saapa nähdä…
”Luin juuri kirjan, jonka mukaan vehnästä ihan kaikki on ”pahaa”.”
Tämä on mun mielestä niin yksinkertaistettua vedätystä että oksat pois. Kyseinen kirja ehkä ”hieman” liioittelee vehnän (oletettuja) terveyshaittoja, ja lisäksi aika iloisesti sekoittaa termistöä sekä kaikkea viljoihin liitettäviä terveysvaikutuksia.
Haluaisin myös tietää mitä tuo lauseesi ”jalostamisella siitä on tehty pelkkää höttöä” pitää sisällään? Tiedätkö mitä jalostaminen tässä yhteydessä tarkoittaa ja miten sitä vehnää on tässä tapauksessa jalostettu niin, että se muuttuu ”hötöksi”? Suosittelen tutustumaan täysjyvävehnän ominaisuuksiin ennen kuin väität, että se ei sisällä esimerkiksi lainkaan ravintokuitua. Näin perustelematon yleistys jää ihan vaille pohjaa.
Osa ihmisistä on yliherkkiä tietyille allergeeneille. Osalle kaikki helposti käyvät hiilihydraatit (tai ihan vaan stressi) aiheuttavat vatsavaivoja. Keliakia on kuitenkin autoimmuunisairaus, jonka esiintyminen väestötasolla on suhteellisen pientä. Keliakiasta kärsiville pienikin määrä gluteenia on haitallista, terveille pääsääntöisesti ei. Keliaakikolle on myös aivan sama mistä lähteestä se gluteeni tulee. Vehnä ei aiheuta keliakiaa, se on täysin hatusta vedetty väite.
Ja kyllä, luin kirjan. Olen myös lukenut yhden jos toisenkin hivenen kiihkottomamman ravitsemukseen suhtautuvan tieteellisen artikkelin. Tälle vehnähysterialle ei löydy kovinkaan pitävää pohjaa muualta kuin (yllättäen amerikkalaisesta) self help-kirjallisuudesta. Internetistä löytyy perusteluja ihan minkä tahansa ruokavalion ylivertaisuudesta, mutta tässä kyseisessä opuksessa vedetään kyllä aika monta mutkaa suoraksi.
Kiitos kommentistasi Elina! En todellakaan väitä itse yhtään mitään, kerron vain mitä kirjasta luin ja kuinka ymmärsin siellä käsitellyt asiat. Enkä todellakaan usko kyseistä kirjaa kaikilta osin, siksihän lähdinkin tätä vehnättömyyttä kokeilemaan.
Kuten miumau tuolla alla kommentoikin, Suomessa vehnää (eikä muitakaan viljoja) käsitellä niin paljon mitä Jenkeissä. Olen kuitenkin asunut Amerikassa hetken ja syönyt (tarpeeksi/liikaa) heidän valkoista vehnäleipäänsä ja tiedän, ettei se ole mitään kotimaiseen vehnäleipään verrattuna. Se todellakin on pelkkää höttöä.
Tuo ”höttö” termi tuli kuitenkin kirjoitukseeni kirjan perusteella. Kirjassa kun kerrottiin että vehnä on muodostunut ennen (seuraavat luvut on hatusta vedettyjä, minulla ei ole kirjaa tässä juuri käsillä) vaikkapa 17:sta osasesta. 50-vuoden jalostuksella se muodostuu nykyään yli viidestäkymmenestä partikkelista joiden pääasiallinen tarkoitus on vain viljan nopea kasvu, terveysvaikutukset ovat saaneet väistyä tehotuotannon tieltä.
Koko kirja saattaa siis olla pelkkää hölyn pölyä, mutta juuri siksi, saadakseni aikaan keskustelua ja erilaisia mielipiteitä, tähän kokeiluun läksinkin. Kiitos siis kommentistasi Elina!
Mutta en vieläkään ymmärrä miksi juuri vehnä. Osa välttelee gluteenia sisältäviä viljoja ja uskoo silloin että gluteeni on pahasta. Tai osa välttelee kaikkia hiilihydraatteja, kun uskoo että ne on pahasta. Mutta itse et ilmeisesti välttele gluteenia etkä kaikkia hiilihydraatteja. Eli mikä on se ainesosa vehnässä, jota on vain siinä ja joka aiheuttaa nyt nämä kivut, diabetekset, ym? Ravitsemustieteilijää kiinnostaa 😉
Heh, en tiedä osaanko selittää miksi välttelen juuri vehnää, mutta yritetään. Esim. ruis ja ohra sisältävät paljon suolistolle tarpeellisia kuituja ja kauralla on vastaa ja suolistoa rauhoittavia ominaisuuksia. Nykypäivänä tehoviljellyssä vehnässä ei ole enää noita hyvää tekeviä kuituja (vanhassa, vielä 50-luvulla viljellyssä vehnässä näitä oli), vaan se toimii ainoastaan verensokerin nostajana ja siitä ei ole elimistölle mitään hyötyä.
Tässä vielä pari poimintaa kirjasta (joskaan en tiedä onko nämä totta).
” Täysjyvävehnästä valmistettu leipä (glykeeminen indeksi 72) nostaa verensokeria yhtä paljon tai enemmän kuin tavallinen sokeri eli sakkaroosi (glykeeminen indeksi 59). ”
Ja toinen lainaus:
”Vehnällä on todistetusti useita negatiivisiä vaikutuksia: ruokahalun kasvaminen, altistuminen keskushermostoon vaikuttavalle eksorfiinille, verensokerin heilahtelu, glykaatio (monien sairauksien ja elimistön rappeutumisen aiheuttaja), rustoa ja luustoa rappeuttavien tulehdusten syntyminen ja elimistön pH:n muuttuminen sekä immuunijärjestelmän häiriöt. Vehnä aiheuttaa esimerkiksi keliakiaa (venhän gluteenin aiheuttama suolistosairaus), neurologisia sairauksia, diabetesta, sydänsairauksia, niveltulehduksia, ihottumia ja jopa skitsofreniaa.”
Ravitsemustieteilijänä suosittelen sinua ehdottomasti lukemaan tuon kirjan. Kuten blogissani sanoin, otan mielelläni vastaan kommentteja joissa osoitetaan kirjan olevan silkkaa hölyn pölyä, mutta silloin kommenttiin täytyy liittää hyvät perustelut.
Tämä on minusta tosi mielenkiintoinen juttu, kiva että sinäkin kiinnostuit aiheesta! 🙂
Ravitsemustieteilijänä suosittelen sinua ehdottomasti lukemaan nämä:
http://www.pronutritionist.net/gluteeni-ja-vehna-monien-sairauksien-ainoa-syy-ei-kai-sentaan/
http://www.aaccnet.org/publications/plexus/cfw/pastissues/2012/OpenDocuments/CFW-57-4-0177.pdf
Kiitos linkeistä! Tutustun niihin ehdottomasti! Kaikki nämä toisensuuntaiset kirjoitukset on myös tosi kiinnostavia lukea kun on ensin perehtynyt yhteen mielipiteeseen. Kiitos vielä ES!
Olen ollut kiireinen, enkä ole ehtinyt lukemaan blogiasi… Ja nyt kun tulin, huomasin tämän mielenkiintoisen kokeilusi – mielenkiintoisen siksi, että meillähän on kotona tuo vehnätön koekappale, joka tosin on myös maidoton. Ja joka siis on kasvanut todella reippaaksi ja napakan kokoiseksi 4-vuotiaaksi, rajoittuneesta ruokavaliosta huolimatta. Ja jota siis jo nyt ihan mielenkiinnolla seurailen, kun näistä eri ruokavaliovalinnoista on jatkuvaa puhetta.
Mutta siis, hyvä pointti oli tuolla ylhäällä, että jos meinaa välttää vehnää, kannattaa kiertää suurimman osan semperin/sunnuntain gluteenittomista jauhoista kaukaa, koska niissä todellakin on vehnätärkkelystä (kiusallinen vehnäallergiselle esim.) -. Semperin/Schärin piparit sen sijaan ovat oivallisia! Ja toisaalta ihan perusmakarooneista meillä puhdas maissimakarooni on koettu parhaimmaksi. Riisipohjainen on mautonta, mutta tuo maissipasta on herkkua.
Mielenkiintoista myös tuo keskustelu vehnästä ja sen ”vaarallisuudesta”. Itse törmäsin mainitsemaasi kirjaan, jossa sanottiin, että vehnä on vaarallista. Mutta mielestäni se liittyy enemmänkin jenkkilän tehotuotantoon, jossa vehnään ei tosiaan käsittelyn jälkeen jää mitään. Onko se edes vehnää? Ja, että tilanne on hieman toinen täällä meillä. Niin tai näin, vehnä lihottaa/ei ole terveellisintä, jos sitä syöt pelkästään, mutta niin on moni muukin. Ja onneksi meillä on muita ihania viljoja, mm. puhdas kaura. Se maistuu taivalliselta, ja siitä tulee ihania leipiä.
Ihailen sinua Nina tällaiseen testiin lähtemisestä (siis tästäkin ;)), ja mieluusti kuulen kokemuksia. Itse en siihen kykenisi, mutten ole kokenut ongelmakseni juuri vehnää – mieluummin sokeria 🙂
Mutta hyvää ystävänpäivää rakas ystävä ja tsempit testin kanssa!
Kiitos mahtavasta kommentistasi miumau! Olen itsekin huomannut että suurin ongelma minulla ei taidakaan olla tuo vehnä vaan liika maitotuotteiden syönti. Ja tietty sokeri, mutta olin sokerittomalla ruokavaliolla pari vuotta sitten puolitoista kuukautta enkä huomannut hyvinvoinnissani mitään muutosta. Paino putosi 1,5kg mutta olo ei muuten muuttunut miksikään. Mutta kyllä, syön ihan liikaa sokeria minäkin.
Onpa hyvä kuulla että olette saaneet ruokavaliolla lapsenne oireilut kuntoon. Hankalaahan tuo varmasti on, mutta eikös nuo mene monilla lapsilla kasvaessa ohi?
Tuo oli muuten hyvä pointti tuo vehnän käsittely eri tavalla Jenkeissä ja täällä. Toki monet elintarvikkeet tulevat meille merten takaa, mutta omaa tuotantoa on myös viljoissa eikä se todellakaan ole täällä niin käsiteltyä mitä esim. juuri Yhdysvalloissa.
Kivaa viikonloppua miamau! 🙂
[…] Viime viikolla testaamani maissi-kikhernepasta jäi koostumuksensa ja makunsa vuoksi tässä taistossa kakkoseksi ja luulenkin että tätä spagettia tulemme käyttämään kokeilukuukauden jälkeen jatkossakin. Spagetin hinta tosin oli muistaakseni vähän alle 6€/500g, eli Lidlin pasta (1,35€/500g) voittaa hintakilpailun reippaasti. Tosin hinta ja laatu korreloivat tässä hyvin toisiaan. […]