tunnetila: muistelu
Päälimmäisinä plussina reissusta mielessä:
+ SÄÄ: Saimme nauttia matkallamme auringosta ja +8 asteen lämmöstä. Onhan tuo sää toki hyvin erilainen vaikkapa Thaimaassa tähän aikaan vuodesta reissaaville, mutta parempi vajaa viikko aurinkoa kuin ei mitään.
+ JOULUVALOT: Joka paikka oli ihan täynnä jouluvaloja enkä olisi malttanut lähteä valojen välkkeestä iltaisin lainkaan nukkumaan. Mitä enemmän valoja, sen enemmän olin innoissani. Mies jo totesikin että olemme olleet selvästi liikaa New Yorkissa joulun aikaan, sillä makuni on amerikkalaistunut hälyyttävästi. Oh well…
+ ALENNUSMYYNNIT: Voi jestas sentään mitkä joulunjälkeisalet Lontoossa olikaan! Seuraavan kerran kun suuntaan Lontooseen aleaikaan otan mukaan Lontoota rakastavan siskoni. Vaikka mieheni onkin erinomaista matkaseuraa, jätän suosiolla hänen läsnäollessaan 95% liikkeistä käymättä. Tällä kertaa tein täsmäiskut jo etukäteen suunniteltuihin paikkoihin, ostin mitä ostoslistalla luki ja poistuin paikalta. Mutta seuraavalla kerralla Lontoossa on kyllä luvassa tyttöjen shoppailureissu!
+ PUBIT: Perinteiset lähipubit joiden tunnelma on lämmin ja kotoisa. Upottavat sohvat, aito tuli takassa, ystävällinen henkilökunta ja mahtavat valikoimat paikallisia tuotteita. Juon yleensä ainoastaan viinejä, mutta silloin kun tarjolla on pienpanimoiden tuotteita maistelen niitä mielelläni. Tällä kertaa mm. juhlistin syntymäpäivääni fish&chips -pubi-illallisella ja pienellä oluttuopilla. Mutkatonta ja kivaa perinteistä brittimeininkiä!
+ KIELI: Kävin viime vuonna mm. Milanossa, Tukholmassa (kielikurssilla), Berliinissä ja Pariisissa, ja sain pinnistellä joka kaupungissa kielen kanssa. Oli valtavan ihana olla tällä kertaa maassa jossa puhuttiin englantia, ja jossa ymmärretyksi tulemiseen ei tarvinnut käyttää ylimääräistä energiaa. Toki brittiaksentteihin tottumattomalla oli välillä hankaluuksia ymmärtää ihan kaikkea, mutta pääosin tuntui kuin Suomessa olisi ollut. Ihanan helppoa olemista!
Päälimmäisinä ”miinuksina” reissusta mielessä:
– TURISTIT: Tiedän kyllä että olin kaupungissa turistina itsekin, mutta jos ette pidä massamaisena vellovista turistimassoista, niin suosittelen välttelemään Lontoota vuodenvaihteen aikaan (alennusmyynneistä huolimatta). Keskustan ulkopuolella järjetöntä tungosta ei onneksi ole, mutta esim. joulun ajan Hyde Parkissa oleva talvihuvipuisto Winter Wonderland oli niin täyteen pakattu, että suunniteltu rauhallinen alueen kiertely muuttui pikaiseksi pyörähdykseksi ja äkkipaoksi pois tungoksesta.
– SUOMALAISET: Jos haluat päästä maailman kolkkaan jossa et törmää suomalaisiin, en suosittele testaamaan Lontoota. Meitä oli Lontoossa kaikkialla! Olimme sitten vähän fiinimmässä ravintolassa kuuden ruokalajin illallisella tai asuinalueemme paikallisessa burgeripaikassa, vieressä oli aina suomalaisia. Myös kivan aamiaispaikan tarjoilija alkoi palvella meitä suomeksi kun kuuli keskinäisen puheemme ja Harrodsilla pikkutytön ”Ihana nalle!” huuto kaikui hälinässä päälimmäisenä. Eipä sillä, muistan edelleen hauskana episodina kun olin Lontoossa vuonna -93, ja olin menossa metroon. Yhtäkkiä kuulin nimeäni huudettavan ja jo silloin, 20 vuotta sitten, törmäsin Lontoossa tuttuihini Suomesta.
– HINTATASO: Jos meneillään ei olisi ollut alennusmyynnit, olisin tuskin raaskinut ostaa kovinkaan monta juttua matkalta. Euron kurssi on puntaan nähden niin heikko, että ihan kaikki tuntuu maksavan maltaita. Tuotteiden hinnat hintalapuissa on jotakuinkin samat kuin Suomessa, mutta kun sama summa on euroina paljon vähemmän kuin puntina, niin etenkin kortilla maksettujen ostosten loppusumma euroina tuntuu Visa-laskussa vähän hirvittävältä.
– LENTOLAUKKU: Läksin vajaan viikon kestäneeseen reissuun tapani mukaan pelkällä lentolaukulla, ja buukkasin meille kaiken lisäksi edullisemmat lennot, joihin ei sisältynyt ruumaan laitettavan laukun hintaa. Voi mikä virhe tuo olikaan! Etenkin kosmetiikka-alennukset (viitaten ylemmän listan kohtaan 3) ja lentokoneiden 100ml:n nestesääntö saivat minut välillä itkuraivareiden partaalle. Hillitsin itseni kuitenkin brittimäisen tyynesti ja vasta lentokentältä ostin yhden 200ml:n kosmetiikkatuotteen. YHDEN! En ymmärrä itseäni lainkaan. Ehkä tuo jatkuva himmailu sai pääni sekaisin, ja silloin kun olisin vihdoin saanut shoppailla nesteitä sydämeni kyllyydestä olin edelleen jotenkin jumissa.
Matkamme oli yllä luetelluista ”miinuksista” huolimatta ihana, ja kuten aina, parasta oli mieheni kanssa yhdessä vietetty aika. Ja tietysti kivaa oli myös vuoden vaihtuminen pubissa kun koko pubi laski yhteen ääneen ”ten-nine-eight… -ONE! Happy New Year!” Ja ihana syntymäpäiväni joka sisälsi yllä mainitun pubi-illallisen lisäksi hienon musikaalikokemuksen ja valtavan hyvän leivoksen Laduréen kahvilassa. Oi voi, olipa taas kiva olla matkalla. Mutta nyt on kyllä sellainen fiilis että oma koti on maailman paras paikka. Ainakin taas vähän aikaa…
0
Lontooseekin olisi kiva mennä pitkästä aikaa….
En ole tainnut koskaan matkata pelkän käsimatkatavaran kanssa, aina tulee pakattua jo lähtiessä liikaa ja haluan jättää ostoksille mahdollisuuden.
Tokiosta kotiuduttiin täpötäyden matkalaukun kanssa, vaikka laukku oli tällä kertaa puolityhjä Helsingistä lähtiessä ja vaateostokset jäivät miniatyyrijapanilaisten maassa pariin Uniqlon kashmirneuleeseen. Mysteerikosmetiikkaa tuli ostettu runsaasti, niin paljon mielenkiintoisia -ja kohtuuhintaisia- pulloja olisi ollut, mutta ostin vain sellaisia, joista oli edes jokin käsitys mihin niitä käytetään.
Kiitos kun muistutit Tokion matkastanne! Kävin heti lueskelemassa juttuja blogistasi. 🙂 Tokiossa en ole koskaan käynyt mutta haaveissa olisi. En vain tiedä miksi sinne ei tule koskaan buukattua reissua vaikka olen aina halunnut sinne.
Heh, mysteerikosketiikkaa tuolla päin maailmaa on varmasti valtavasti. Jos senkin vuoksi sinne olisi kiva päästä.
Se on fakta, että kanssakansalaisia tulee vastaan mitä jännittävimmissä paikoissa. Itse törmäsin suomalaisiin kerran Saksassa, kun olimme matkalla Saksan korkeimmalle huipulle Zugspitzelle gondolihissillä. Siis miten siihen pariinkymmeneen ihmiseen gondolihississä kaikista maailman kansalaisuuksista sattuu pari muutakin suomalaista?
Ei ole todellista! 😀 Aika hauska sattuma.
Lontoossa suomalaisia oli todella kaikkialla. Vaateliikkeissä, ravintoloissa, miehen bongaamissa kitarakaupoissa jne jne. Lontoo taitaa olla (New Yorkin ohella) suomalaisten suosikkikaupunkeja.
Kiitos Lontoo-minioppaasta! Kaksi veljeäni siellä onkin jo käynyt, minä en vielä.
Eräällä reissullamme Milanossa oli kaksi suomalaispariskuntaa samassa hotellissa 😀 Toisen pariskunnan kanssa sitten lähtöpäivänä jaettiin taksi lentokentälle 🙂
Heh, tekin olette siis törmänneet suomalaisturisteihin reissuillanne. Itse asiassa nyt kun mietin, niin en ole tainnut koskaan olla missään matkalla niin, etten olisi törmännyt suomalaisiin. Kyllä me suomalaiset sitten ehdimme joka paikkaan! 🙂