tunnetila: kiitollisuus
Minusta on tullut viime aikoina ihan nössö. Kertakaikkisen nössö! Katselen elämää vaaleanpunaisten lasien läpi ja olen monesta asiasta niin onnellinen ja kiitollinen, että välillä itkettää.
Tammikuusta huhtikuuhun asti kestänyt flunssa ja pieni kuumeilu vei puhdin pois, ja jokainen talvipäivä tuntui selviämistaistelulta. Väsytti ja v**utti monta kuukautta putkeen.
Nyt olen tuntenut oloni terveeksi, päässyt salille ja muutenkin liikkumaan jo puolentoista kuukauden ajan. Tuntuu kuin olisin saanut elämäni takaisin.
Sain viime viikonloppuna myös vanhempani kylään Helsinkiin. Touhusimme yhdessä koko viikonlopun. Kiertelimme kaupungilla, herkuttelimme, shoppailimme, kävelimme 25 000 askelta ja nautimme kesäisestä Helsingistä.
Viikonlopun aikana tajusin, miten hurjan onnekas olen, kun molemmat vanhempani voivat hyvin. Niin kauan, kun suurin ongelma jota äidin kanssa pähkäillä on ”voiko samana päivänä herkutella leivoksella ja itse kootulla Magnumilla”, asiat on uskomattoman hienosti.
Jos se, että olen oppinut arvostamaan jokaista tervettä päivää ja hyvää asiaa elämässäni, tai se, että nappaan kanssaihmisten puheista positiivisia ajatuksia elämääni, ei riittää kertomaan yhtäkkiä mielen vallanneesta yltiöonnellisuudesta, niin mitäs sanotte siitä, että ostin itselleni röyhelöhihaisen mekon?!
Kuva: Ida / Ida365
Ps. Lumenen Klassikko -setin voitti itselleen nimimerkki MarjaKoo. Onnea voittajalle!
10
Kuulostaa ihanalta, että olet onnellinen <3 Ja ymmärrän niin täysin, mitä tarkoitat.
Röyhelöt ja Nina – sitä se onnellisuus teettää 😀 Mutta uskonpa, että te sovitte hyvin yhteen!
Aurinkoista päivää!
Kiitos Tarja kannustuksesta! Olen vähän ihmeissäni näiden röyhelöiden kanssa, mutta tykkään mekosta valtavasti! 🙂 Toivotaan aurinkoa sinunkin päivääsi. Täällä Helsingissä sataa niin paljon, että läksin töihin kumpparit jalassa. Pöh!
Ihana postaus Nina, ja ihanaa että oot taas kunnossa! Nähdään pian jookos, joku kerta kahville kun pyörähdän stadissa? 🙂
Kiitti Ilona! Ja ehdottomasti nähdään kun olet Helsingissä. Toivottavasti pian!
nössöys on mahtavaa! 😀 saisikos nähdä röyhelöihanuuden kokonaisuudessaan?
Näin nössöys on vähän huolestuttavaa. 😀 Mutta jotenkin tuntuu, että olen viime aikoina oivaltanut monta asiaa ja päässyt jyvälle jostain hyvin olennaisesta. 🙂 Ja kyllä, asukuvia röyhelöstä on tulossa!
Ymmärrän sinua todella hyvin. Itselläni on viimeiset pari vuotta olleet rikkinäisiä. On ollut sairastelua niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin puolella. Tänä keväänä ja kesänä elämä on alkanut olla tasapainossa ja oma olo hyvä. Olen melkein purskahtanut ryhmäliikuntatunnilla itkuun siitä onnellisuuden tunteesta, että pystyn liikkumaan. Oma ja läheisten terveys on tärkeä arvo, josta pitää ja saa nauttia. Aurinkoa päiviisi!
Oi miten ihana kuulla, että voit Mii nyt paremmin! <3 Minua alkoi melkein itkettää tämä sinun kommenttisi. Niin hyvin pystyn samaistumaan fiiliksiisi. Nuo ihan yllättäin tulevat onnellisuuspuuskat ja kiitollisuus kaikesta olevasta vähän hämmentävät, mutta olen ajatellut, että nautin nyt jokaisesta terveestä hetkestä, ja vaikka tirautan pienet itkut jos onni on niin ylitsevuotavaa ettei pysy sisällä. 😀 Ihanaa juhannusta sinulle Mii, ja hyvää vointia!