tunnetila: ilo
Tein tasan kaksi vuotta sitten kivan yhteistyön vaateliike Kekäleen kanssa. Pääsin esittelemään valitsemani asun heidän syysvalikoimastaan. Valitsin pitkän kukkamekon, kivat syysbootsit ja asun kruunasi Ril’sin konjakinvärinen vyölaukku.
Satuin olemaan juuri noihin aikoihin työmatkalla Kööpenhaminassa, ja päädyimme ottamaan työkaverini kanssa kamppiskuvat tuolla reissulla. Kun palasin kotiin, mukanani tuli kukkamekko ja kengät. Sievä nahkainen vyölaukku oli tiessään. Etsin laukkua kaikkialta ja lopulta tulin siihen tulokseen, että laukku oli jäänyt hotellille Kööpenhaminaan. Soimasin itseäni. Miten olinkaan pakannut tavarani noin huolimattomasti!
Olen näiden kahden vuoden ajan huomannut miettiväni moneen kertaan, että vitsit miten hyvin tähän ja tuohon asuun sopisi tuo Ril’sin vyölaukku. Olin jopa ostaa uuden samanlaisen, kun satuin myöhemmin törmäämään siihen Ril’sin omassa liikkeessä.
neule People Tree*, kauluspaita Andiata, nahkahousut by Malene Birger, vyölaukku Ril’s*, kengät Pomar*, korvikset LillanHelsinki*
Viime viikolla kävin työpaikallani ensimmäistä kertaa tasan kymmeneen kuukauteen. Olin ollut töissä viimeksi vuosi sitten marraskuussa. Työtilanteeni oli niin hektinen koko viime syksyn, että painoin vain töitä tukka putkella, enkä juuri työtilani kaappiin kurkkinut. Viime viikolla tarvitsin kuitenkin etätoimistolle kotiin uuden lehtiön ja päädyin kaivelemaan lehtiötä omista varastoistani.
Käteeni osui kaapista vanha kangaskassi, joka oli vain heitetty hyllylle mappien päälle. Kurkkasin kangaskassiin, ja mitä ihmettä, kassissa oli tuo Ril’sin vyölaukku!
Olin kaksi vuotta sitten tullut matkalaukkuineni Köpiksestä suoraan toimistolle, ja olin purkanut töihin kuuluvat tavarat kassista ja vain lykännyt ne kiireessä hyllylle. Tuolla samaisessa kassissa vyölaukkuni oli ollut hyvässä tallessa pari vuotta. Ilahduin ihan valtavasti!
Nahkainen vyölaukku pääsi heti viime viikonloppuna osaksi asua, kun pukeuduin kerrankin muihin kuin kotivaatteisiin.
Oletteko Te tehneet viime aikoina löytöjä omasta kaapistanne? Minusta tuntuu, että näin korona-ajan jälkeen aika monen vaatekaappi saattaa tuntua olevan täynnä kaikkea uutta.
Kun etäily loppuu ja palailemme taas hiljalleen toimistoille, vaikka sitten edes osittaisella hybridimallilla, niin vaatekaapin vanha sisältö saattaa näyttää aika uudelta. Ainakin minä olen kuluttanut tänä kotoiluaikana ison osan kotihousuistani takamuksesta puhki, mutta ns. fiksumpiin vaatteisiin en ole pariin vuoteen edes koskenut.
Viime viikolla satuin tosin koskemaan vanhoihin kapeisiin lempifarkkuihini, ja pääsin toteamaan että ehei, eivät ne mahtuneet päälle enää ollenkaan. Ah näitä koronakurveja!
Nyt voisikin olla hyvä aika tehdä vaatekaapin inventaario. Täytyisi sovittaa kaikki vaatteet läpi, laittaa kaapissa kutistuneet kiertoon ja tehdä lista niistä vaatteista, mitä oikeasti tarvitsee. Vaikken huimapäiseen kuluttamiseen kehoitakaan, niin nyt jos koskaan olisi kiva hankkia itselle jotain uutta.
Pandemian jälkeinen (työ)elämä, täältä tullaan!
Kuvat: Anna-Maria / Secret Wardrobe
9
Ihana löytö ensimmäisen toimistopäivän kunniaksi!
Löysin pari viikkoa sitten kaappeja siivotessani käyttämättömät samettityynypäälliset ja varmaan muutosta 16 v sitten saakka kaapissa olleen perulaisen laamanvillatorkkupeiton. Molemmat olivat siisistisi muovipusseissa ylähyllyn takanurkassa. Ylähylly on niin korkealla, että tarvitsen tikkaat ja nyt hain ne vintistä tsekatakseni ne kaikki ylähyllyn takanurkatkin. Kyllä kannatti, sain helposti päivitettyä (kerrankin) olohuoneen syysasuun.
Ihana löytö myös sinulla Tuuli!!! Huomasinkin IG:stä (ja blogistasi) nuo upeat löytösi. Etenkin 16 vuotta käyttämättä ollut torkkupeitto tuntuu nyt varmasti ihan uudelta! 🙂
Mikä löytö! ? Muistankin hyvin tuon vyölaukun kun sitä alunperin esittelit; se on edelleen ihana!
Minäkin tein löydön omasta vaatekaapista pari viikkoa sitten – vaatetangolta oli luiskahtanut näkymättömiin vanha lempimekko, jota en ollut muistanut kaipailla (no kun ei ole ollut juurikaan mekoille käyttöä…) Jälleennäkeminen riemastutti niin, että lempparivaate pääsi heti töihin päälle ja useampi työkaverikin tuli kommentoimaan mun ”uutta” mekkoa ? Ihan parhaita tämmöiset löydöt ja edullisiakin vielä!
Oih, ihana jälleennäkeminen sinulla ja lempimekolla!!! Minä luulin kerran kadottaneeni lempimekkoni, mutta ilokseni se löytyikin samasta henkarista muhkean neuletakin kanssa. Mekko ei näkynyt neuletakin alta lainkaan, ja soimasin jo itseäni, että miten olen voinut myydä lempivaatteen kirpputorilla. 😀 Omasta kaapista tehdyt löydöt on kyllä mahtavia!
Moi taas <3
Pakko takertua noihin "koronakurviin", joita itselläni myös "rakkauskurveiksi" kutsun, mutta apua!!!! Olen päätynyt käyttämään kuminauhavyötäröisiä housuja, koska tuntuu, että muut kiristää ja puristaa. Kiitos koronavuoden, keho vaatii joustavia ja lempeitä asuja, ja nyt uusi arki pakottaa uudelleen-muotoutuneen kehon särmempiin vaatteisin… Ja se jos mikä on tuskaa 😀
Rakkauskurvit! <3 Mä en ole vielä alistunut särmempiin asuihin. Olen edelleen kaikkialla mahdollisimman leveissä ja löysissä vaatteissa. Mukavuus edelleen ykkösenä, oli tilanne mikä tahansa. Ja hei mieti että ollaan joskus käytetty korkkareita!!! Hyiiiii!! 😀