tunnetila: turhautuminen
Selkäepisodista on nyt aikaa vähän yli viikko. On ollut todella ahdistavaa elää viikko jatkuvan kivun kanssa.
Ahdistavinta on kuitenkin ollut se, kun ei ole voinut liikkua tai treenata normaalisti. Elän yleensä hetkessä, mutta nyt olen miettinyt jatkuvasti miten pitkään kipu tulee kestämään. Mitä jos en pääse kuukauteen liikkumaan? Henkinen hyvinvointini ei tule kestämään liikkumattomuutta kovinkaan pitkään.
Elän niin hektistä elämää, että liikunta on yksi tärkeimmistä asioista joka pitää pääni kasassa. Niinä hetkinä kun treenan kunnolla, en ehdi miettiä yhtään mitään muuta. Mieli kirkastuu ja puhdistuu kun hikoilen kropasta ulos kaikki turhat ajatukset.
Olen käynyt kuluneen viikon aikana vetreyttämässä selkää salilla joka toinen päivä. Olen tehnyt liikkeitä, jotka tuntuvat selässä hyvältä, ja heti jos tuntuu pientäkin kipua lopetan. Selkä on kuitenkin tuntunut jokaisen treenikerran jälkeen paremmalta, joten olen taas kohta suunnistamassa salille sunnuntaiaamun ratoksi.
1.9. alkoi myös VoimaMinä -valmennus*, jonka päivittäisiä tehtäviä olen suorittanut innolla. Yksi ensimmäisen päivän tehtävistä oli kuntotesti. Testissä oli neljä perusliikettä, joista jokaista tuli tehdä niin monta kuin minuutissa ehti. Määrät otettiin ylös ja kuukauden lopussa sama testi tehdään uudestaan.
Selkäni oli tuolloin vielä pahimmassa jumitustilassa, joten kuntotestini meni vähän pieleen… Tai sanotaanko näin, että kuukauden päästä tulokset on (toivottavasti) ihan eri luokkaa mitä nyt. Etenkin kun vatsalihaksia pystyin tekemään tasan nolla, burpeeta samoin. Punnerruksiin ja kyykkyihin sain jopa tulokset, mutta kun selkä ei taipunut yhtään eteenpäin, niin vatsoja tai burpeeta en uskaltanut edes yrittää.
Tänä aamuna selkä kuitenkin tuntuu paremmalta kuin koko viikon aikana. Ehkäpä se pahin jumitus alkaa olla jo todellakin ohi. Toivotaan niin!
Ihanan aktiivista sunnuntaita kaikille Teille, jotka pystytte liikkumaan normaalisti. Ette tiedäkään miten onnekkaita olette!
0