Browsing Category

kotona

Papuja ja vuohenjuustoa

09/12/2018

tunnetila: tykkäys

Vallilan joulukattauksesta kirjoittaessani jätin mainitsematta kuvissa esiintyneen viime viikonlopun testileipomukseni, papu-vuohenjuustopiiraan. Piiras aiheutti kuitenkin sen verran kyselyitä, että ajattelin nyt jakaa tuon piirakkareseptin kanssanne.

Olen jostain syystä käyttänyt kuluneena vuonna pitkiä vihreitä papuja enemmän kuin koskaan. Olen mm. heittänyt niitä lähes jokaiseen thai-henkiseen keittoon tai wokkiin jota olen tehnyt. Olen myös keittänyt niitä ruoan lisukkeeksi normaalia useammin.

Olikin siis hauska huomata, että olen ollut papuinnostuksineni mukavasti ajan hermolla. Papu on nimittäin ollut vuoden 2018 vihannes! Hyvä huomata se vasta näin joulukuussa…

Papu-vuohenjuustopiiras
(Hästön maatilan resepti)

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
125g kylmää voita
1 tl valkoviinietikkaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
noin 150 g tuoreita papuja
250 g tuorejuustomaista vuohenjuustoa
1 dl kermaa
mustapippuria
muutama oksa timjamia

Lisäksi:
2 rkl hunajaa
2 rkl oliiviöljyä

  1. Valmista ensin pohja. Sakoita jauhot ja suola kulhossa. Kuutioi voi ja nypi jauhojen joukkoon. Lisää etikka ja vesi ja sekoita käsin tasaiseksi. Pyörittele taikina palloksi, kääri tuorekelmuun ja laita noin 30 minuutiksi jääkaappiin.
  2. Valmistele pavut. Leikkaa päädyt pois ja keitä miedosti suolatussa vedessä muutama minuutti. Papujen kuuluu jäädä rapeiksi, jotta ne eivät ylikypsy piirakkaa kypsentäessä.
  3. Kuumenna uuni 200 asteiseksi. Voitele keskikokoinen piirakkavuoka. Painele taikina ohuelti vuoan pohjalle ja reunoille.
  4. Sekoita vuohenjuusto, kerma ja ripaus mustapippuria kulhossa tasaiseksi. Hienonna timjami ja sekoita täytteeseen. Levitä vuohenjuustotäyte piirakkapohjan päälle. Painele pavut täytteen sekaan. Valita pinnalle hunaja ja oliiviöljy. Paista uunissa noin 35 – 45 minuutin ajan.

Jos piiraassa raaka-aineena oli vuoden vihannes, niin piiraan kaverina nautimme niin ikää vuoden 2018 punaista luomuviiniä!

Valdifalco Morellino di Scansano* on kannuksensa vuoden luomuviininä ansainnut. Pehmeät tanniinit ja täyteläinen marjaisuus tekevät viinistä todella maukkaan ja aromikkaan. Viini on kuitenkin sen verran kevyt, että se sopii myös kasvisruokien kaverina nautittavaksi.

Kyseisessä viinissä sanotaan maistuvan aurinkoinen Toscana. Eipä voisi olla paljon miellyttävämpää ajatusta näin kaamoksen keskellä vaeltaessa. Jos aurinkoista Italian maaseutua saa maistaa edes viinipullon muodossa, niin kiitos, ottaisin lasillisen. Kaada vaan piripintaan.

Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholiaihetta ei postauksessa saa kommentoida. Jätän kuitenkin kommentoinnin auki, jos Teillä on minulle jotain muuta mukavaa sanottavaa. 

Joulufiilistä kattaukseen

06/12/2018

tunnetila: tykkäys

*yhteistyössä Vallila*

Ihailen ihmisiä, jotka panostavat juhlapyhiin. Äitini esimerkiksi tekee joulukuun alkupuolella perusteellisen joulusiivouksen, ja vaihtaa kotiin joulumaton ja jouluverhot. Samalla hän koristelee talon tontuin ja erilaisin joulukoristein.

Tunnelma vanhempieni kodissa on aina jouluna niin lämmin ja kutsuva, että joka joulu päätän laittaa seuraavana vuonna jouluista fiilistä myös omaan kotiini.

Pian huomaan, että vuosi on kulunut. Joulukuun saapuessa alan innoissani kaivella kaappeja jouluisten juttujen toivossa. Nostan esille ekstramäärän kynttilöitä ja ne kaksi joulukoristetta, jotka omistan. Ostan valkoisen amarylliksen ja levitän pöydälle kauniin valko-kultaisen joululiinan. Siinäpä se sitten onkin, vaatimaton oman kotini joulu.

Koristeita ei ole paljon, mutta ne ovat minulle sitäkin rakkaampia. Joululiinasta ehdin joka vuosi iloita muutaman tunnin, siis siihen asti kun syömme ensimmäisen kerran ruokapöydän ääressä. Joka ikinen kerta jompi kumpi meistä pudottaa juuri silitetylle liinalle ruokaa, yleensä jotain punaista. Tänä vuonna liinalle päätyi oranssia tikka masalaa.

Olen jo vuosia haaveillut valkoisesta joululiinasta, joka puhdistuisi helposti pyyhkäisemällä, eikä jäisi tahraiseksi heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Nyt minulla on sellainen, kiitos yhteistyön Vallilan kanssa!

Sain valita Vallilalta muutaman tuotteen joulukattaukseen, enkä miettinyt hetkeäkään joululiinan materiaalia valitessani. Halusin ehdottomasti pöydälle helppohoitoisen vahakankaan. Suosikkini Vallilan joulukankaista on valkoinen Fjonga*, jonka kuosin on suunnitellut Tanja Orsjoki.

Huomaan usein Vallilalla tarttuvani Tanja Orsjoen suunnittelemiin kuoseihin. Hänen suunnittelunsa on tavallaan yksinkertaisen kepeää, mutta toisaalta kuoseissa on valtavasti herkkiä yksityiskohtia.

Joululiinaksi halusin liinan, jossa on selkeästi jouluinen kuosi, mutta jota voi pitää pöydällä muulloinkin. Siksi valitsin kokovalkoisen kankaan, jossa joulukuosiin ei kiinnitä liikaa huomiota. Tärkeintä on, että tiedän itse joulufiiliksen olevan läsnä.

Lisää jouluista tunnelmaa kattaukseen sain Vallilan puisilla Kerttu-sarjan tuotteilla. Myös näitä tuotteita voi käyttää ympäri vuoden, mutta minusta niissä on kuitenkin jouluinen tunnelma.

Eveliina Netin Vallilalle suunnittelema Kerttu-kuosi on ollut valtavan suosittu! Iso osa laajasta Kerttu-tuoteperheestä on jo myyty Vallilan verkkokaupasta loppuun, mutta kattaukseen valitsemiani mangopuisia tuotteita on onneksi vielä saatavilla.

Olin suunnitellut tarjoilevani kauniista Kerttu-kulhosta* jouluisen riisipuuron, mutta mangopuutuotteet eivät kestä kuumentamista. Kulhoon päätyi siis talvinen, paahdetusta punajuuresta ja vuodenjuustosta koottu salaatti. Herkkua oli sekin.

Kulhon lisäksi valitsin kattaukseen Kerttu-sarjan kauniit salaattiottimet* ja näppärän puutarjottimen*. Kahvallisesta puutarjottimesta on jo lyhyessä ajassa tullut suosikkini. Käytän sitä juustotarjottimena ja joulutorttujen tarjoiluastiana. Katan siihen myös aamiaiseni, leivät ja jogurttikulhon, ja tallustan kattauksen kanssa sohvalle syömään.

Mitä tykkäätte Vallilalta valitsemistani joulutuotteista? Voiko musta-valkoiset tuotteet olla jouluisia, vai kaipaatteko aina tuttuja joulun värejä, punaista ja vihreää, saadaksenne aikaan joulufiiliksen?

Loppuun vielä vinkkaus Vallilan kivasta joulunalusalesta. Juuri nyt saat keittiötekstiilit ja astiat etuhintaan: osta 3, maksa 2. Alennus on voimassa 16.12. asti Vallilan myymälöissä ja verkkokaupassa.

Ihanaa itsenäisyyspäivää Teille kaikille!

Tulitikkuja ja pressopannuja

25/11/2018

tunnetila: ilo

Hurraa, ensi viikolla on joulukuu! Kaiken muun kivan (mm. perinteinen itsenäisyyspäivä kotona, ystävän kyläily, perhejoulu, koiratreffit, riisipuuro ja joulutortut) lisäksi joulukuussa saa avata ensimmäisen joulukalenterin luukun. Niin kivaa!

Ja tiedättekö, kun on joulukuun ensimmäinen päivä, on ostamattomuushaastettani jäljellä enää kuukausi.

Ostamattomuusvuoteni on mennyt tosi hyvin. Toki siitä on isolta osaa kiittäminen blogiani, tai siis ihania yhteistyökumppaneitani, joiden avulla olen saanut vaikka mitä tarpeellisia (ja välillä vähän tarpeettomampiakin) juttuja.

Viimeisimmän ostamattomuudesta johtuneen haasteen onnistuin taklaamaan kuluneella viikolla hauskasti.

Viimeisin ostokseni 31.12.2017 oli sylillinen kynttilöitä. Ajattelin, että on katastrofi jos kynttilät pääsevät vuoden aikana loppumaan. Jemmasin kotiin ison kasan kynttilöitä, mutta tulitikkujen määrää en muistanut tarkistaa. Viime viikonloppuna totesin, että meiltä loppuu kohta stidit.

Mieheni lupasi ostaa tulitikkuja koska minä en saa ostaa mitään, mutta ennen kun hän ehti kauppaan, tuli pelastus eteen toisaalta. Kävin nimittäin tiistaina viestintätoimisto Manifeston pressipäivässä, ja kuinka ollakaan, tilaisuudessa oli esillä Suomen tunnetuimman tulitikkubrändin uusi look.

Sampo-tulitikut täyttävät tänä vuonna 70-vuotta, ja tulitikkurasiat ovat saaneet juhlan kunniaksi kivan uuden ilmeen (selaa kuvasarja loppuun).

Ilokseni tilaisuudesta saamassani tuotekassissa oli Sampon tulitikkupuntti*, jolla pärjään helposti vuoden loppuun, ja paljon pidemmällekin. En olisi ikinä uskonut, että PR-toimisto voi auttaa minua myös tällaisessa asiassa!

Manifeston pressipäivässä oli edustettuna myös toinen brändi, joka on pelastanut minut tämän vuoden aikana kahteen otteeseen.

Upeaa skandinaavista designia edustava, kodintarvikkeita valmistava Eva Solo pelasti minut ensin keväällä, kun minun piti päästä keittämään vierailleni kahvia, ja maistelemaan Pauligin uusia kahviherkkuja, mutta meillä ei ollut kahvinkeitintä.

Sain tuolloin Eva Sololta testiin kauniin ja hyvin aromikasta kahvia tekevän Slow Coffee -kahvinkeittimen*. Ehdin valmistaa keittimellä muutamat kahvit, ja sitten iskin lasisen pannun napakalla käsiliikkeellä lavuaarin reunaan sitä huuhdellessani. Terävä isku sai lasin halkeamaan, ja ilo pannusta loppui lyhyeen.

Nyt Eva Solo on tuonut markkinoille täydellisen kahvinkeittimen kaltaiselleni tohelolle. Teräksistä, myös termarina toimivaa pressopannua ei tällainen tumpelokaan saa varmasti rikki!

Nordic Kitchen termospressopannu* muutti meille muutama viikko sitten ja on heti lunastanut paikkansa yhtenä keittiömme käytetyimmistä laitteista.

Pressopannulla tehty kahvi on aromikasta, pannu on todella tyylikäs eikä kuumu ulospäin ollenkaan. Kahvi pysyy termarissa höyryävän kuumana pitkään, eikä pannua saa rikki vaikka se jonnekin vähän kolahtelisikin. Täydellistä!

Toivottavasti en ehdi hajottaa enää muuta loppuvuoden aikana. Aina ei voi nimittäin olla niin hyvä tuuri, että korvaavia tuotteita tulee tarjolle.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille! Itse piipahdan tänään ystävien kanssa kaupungilla ainakin Aleksin joulukadun avajaisissa. Hurraa, joulu on ihan pian!

Päärynä-sinihomejuustopasta

16/09/2018

tunnetila: herkuttelu

Tässäpä sunnuntain ratoksi toissa viikonloppuna testaamani nopea pastan ohje. Pastan alkuperäinen ohje löytyi K-Ruoka -sovelluksesta, mutta muokkasin sitä itse vähän kermaisemmaksi, ja yksinkertaisemmaksi tehdä.

Päärynä tekee pastasta aika makean, mutta makuparina päärynä ja sinihomejuusto on aina taivaallinen. Mieheni olisi kaivannut pastaan lisäksi vähän jotain vahvempaa makua, vaikkapa savustettua lihaa. Minä kuitenkin halusin tehdä kasvispastaa, joten lihat jäi tällä kertaa lisäämättä.

Päärynä-sinihomejuustopasta (4:lle)

300g penne-pastaa
1 pieni kesäkurpitsa (n. 300g)
2 päärynää (n. 300g)
2rkl voita
150g sinihomejuustoa
2dl ruokakermaa
mustapippuria
suolaa
basilikaa
(kourallinen saksanpähkinöitä)

1. Kiehauta vesi pastaa varten. Kun vesi kiehuu, lisää keitinveteen kunnolla suolaa ja lisää pasta.

2. Huuhdo kesäkurpitsa ja päärynät. Leikkaa kesäkurpitsa kuorineen ohuiksi siivuiksi ja suikaloi siivut. Halkaise päärynät, poista siemenkota ja kanta. Leikkaa kuorineen viipaleiksi. Kuullota kesäkurpitsaa ja päärynää paistokasarissa voissa parin minuutin ajan.

3. Keitä pastaa noin 10 minuuttia.

4. Kaada kasariin kesäkurpitsan ja päärynän päälle purkki ruokakermaa. Murustele sinihomejuusto mukaan kastikkeeseen. Mausta suolalla ja runsaalla mustapippurilla.

5. Sekoita valutettu pasta kastikkeeseen. Ripottele pinnalle basilikaa ja halutessasi myös saksanpähkinöitä. Nauti heti!

Käytättekö Te muuten paljon mausteita kokkaillessanne? Minä en muita mausteita tarvitsisi, kuin laadukkaan suolan ja hyvää mustapippuria. Noilla kahdella kaveruksella pärjään hyvin ja saan tehtyä kaikki suosikkiruokani.

Toki maustelaatikostani löytyy valtavasti kaikkia muitakin mausteita, mutta nämä kaksi ovat minulle ne helpoimmat ja tärkeimmät. Ehkä täytyisi ottaa aktiivikäyttöön vielä pari muuta maustetta. Mitkähän ne kaksi muuta voisivat olla?

Herkullista ja rennon lempeää sunnuntaita Teille kaikille!

Pikainen messuilureissu

13/09/2018

tunnetila: tykkäys

Nuhanenä tässä terve! Söin puolitoista vuotta päivittäin flunssaa ehkäiseviä vitamiineja. Hyvin toimi, en ollut koko aikana kertaakaan flunssassa. Kesän kunniaksi pidin vitskuista pari kuukautta taukoa, ja kappas, nappasin heti ensimmäisen flunssan mikä tuli vastaan. Kylläpä kannatti!

Flunssa on vienyt minulta tehot ja toimintakyvyn aika lahjakkaasti nyt vähän yli viikon ajan, mutta eilen päätin olla terve ja menin töihin. Ei ollut ihan hyvä idea. Hikoilin koko päivän kuin pieni possu ja olin nukahtaa työpöydän ääreen, vaikka hommia piisasi vaikka kuinka.

Flunssaa uhmaten menin työpäivän jälkeen vielä käymään eilen käynnistyneillä Habitare 2018 -messuilla. Jaksoin pyöriä messuilla vähän yli tunnin, ja sen jälkeen oli istuttava lähes yhtä pitkä aika teellä ennen kuin jaksoin lähteä kotiin. Huh mikä reissu, mutta onneksi kävin. Messuilla oli taas vaikka kuinka paljon kaikkea kiinnostavaa!



Kauniit ruskeansävyt ja syvät siniset olivat edelleen suosikkejani sisustuksissa. Se on muuten jännä, että omaan kotiini en voi oikein kuvitella mitään sinistä (paitsi Klaus Haapaniemen Running Hare-tyynyn), mutta silti ihastun aina, kun näen muualla sisustuksissa tummia sinisen sävyjä.

Yllä olevien kuvien kauniit sisustukset kuuluivat hyvin tunnistettaville kotimaisille klassikkobrändeille, eli Marimekolle ja Vallilalle. Uudempaa kotimaista sisustusbrändiä yllä edustaa blogissakin juuri esillä ollut Fanni K, ja Fanni K:n uudet ruokailuvälineet ja astiasarja.

Astioiden linjakas muotoilu miellytti silmää, mutta ennen kaikkea ihastuin uusiin aterimiin. Mattamustaa ja messinkiä samassa tuotteessa. Sillä kombolla ei voi mennä pieleen! Ja mikä parasta, näyttävästä materiaalista huolimatta aterimet ovat konepestäviä.

Uusia astioita tai aterimia ei Fanni K:n verkkokaupasta vielä löydy, mutta Habitare -messuilla olevat messutarjoukset saa myös verkkokaupasta. Tarjouksessa on mm. juuri blogissani vilahtanut korisarja.




Uudet nuoret suunnittelijat ja kymmenet alan opiskelijat olivat taas saaneet omat osastonsa Habitaressa. Myös yhdeksi Habitaren kiinnostavimmaksi osastoksi viime vuosina noussut Signals – trendinäyttely oli jälleen häkellyttävä. Jos päädyt loppuviikon aikana messuilemaan, niin myös eettistä sisustamista esittelevä messuosasto kannattaa ehdottomasti kurkata.

Yksi omista messuosastolemppareistani oli niin ikää eettistä sisustusta parhaimmillaan, mutta tuo osasto sijaitsi omana pienenä keitaanaan suurten messujen keskellä. Brändi oli nimeltään 3rd HandMade (alin kuva).

Brändin nimi kertoo kaiken olennaisen. Malliston kaikki tuotteet on valmistettu jo kertaalleen kierrätetyistä tuotteista. Eli uusi tuote, secondhand ja lopulta vielä 3rd Hand. Kyseessä on siis kierrätettyjen materiaalien uusiokäyttöön erikoistunut turkulainen design studio.

Ihastelin kierrätettyjä tuotteita (mm. tyynyjä, mattoa ja rahia) messuosastolla, ja heti kotiin päästyäni brändin verkkokaupassa. Esimerkiksi vanhasta nahkatakista ja räsymatosta tehty käsilaukku on ihan supertyylikäs!

Ja niin, vielä yksi juttu mikä messuilla yllätti. Muistatteko viime talven suosikkivaatteeni, harmaan Woolishin villapoolon? Törmäsin messuilla Woolishin sisustusosastoon! Woolish oli tuonut Habitareen osastollisen ihania ja laadukkaita villavilttejä. Niin hienoja! Ja jos laatu on lähelläkään villaneuleeni laatua, tuotteet on kerrassaan mahtavia.

Nämä kaikki ja paljon paljon muuta, löytyy vielä loppuviikon ajan Messukeskuksesta. Menkää ja ihastukaa! Toivottavasti jaksatte kierrellä messuilla pidempään kuin minä. Tosin tunnissa ehdin nähdä tämän kaiken, ja aika paljon muutakin. Eli silloin kun kunto on loppua kesken, kannattaa laittaa supervaihde silmään ja ottaa pienestä hetkestä ihan kaikki irti!

Habitare
12.-16.9.18
Avoinna: ke klo 12–20, to ja pe klo 10–19, la ja su klo 10–18