tunnetila: tykkäys
*lehdistöliput näytökseen saatu*
Näin Oncen, yhden lempielokuvistani, teatterin lavalla viimeksi Lontoossa vuonna 2015. Irlantilaisen katusoittajapojan ja tsekkiläisen maahanmuuttajatytön erilainen rakkaustarina siirtyi hämmästyttävän hienosti indie-elokuvasta teatterin lavalle.
Musikaalin casting Lontoossa epäilytti minua hieman, sillä päärooliin oli valittu Boyzone poikabändistä tuttu Ronan Keating. Kiiltokuvamaisuus oli kuitenkin Keatingista lavalla poissa, ja musikaalissa oli säilytetty upeasti sama roso ja herkkyys, mitä tuntemattomammat näyttelijät/muusikot alkuperäisessä elokuvassa saivat aikaan.
Olin näkemästäni musikaalista haltioissani, ja ajattelin sen olleen myös ”once in a lifetime” -tyyppinen mahdollisuus nähdä kyseinen elokuva teatterin lavalla.
Ilokseni olin kuitenkin väärässä. Once on nimittäin rantautunut nyt myös Suomeen, ja se sai ensi-iltansa viime viikolla Lilla Teaterninissa! Jestas sentään, miten upea show meitä Lilla Teaternin intiimillä lavalla odottikaan. Hattu päästä ja papukaijamerkit jakoon.
12-henkinen näyttelijä- ja muusikkoensemble oli roolitettu upeasti, ja jokainen näyttelijä sopi rooliinsa täydellisesti! Muistan, kuinka Lontoossa minua hetkittäin ärsytti se, miten naispääosan esittäjän energiat olivat jotenkin väärät rooliin nähden. Lilla Teaternissa siitä ei ollut huolta. Naispääosaa esittänyt Emma Klingenberg oli roolissaan silkkaa timanttia!
Pääparin (Emma Klingenberg ja Tuukka Leppänen) kemiat toimivat hyvin yhteen, ja jokainen lavalla ollut taitava muusikko tuki omalla esiintymisellään pääparin tarinaa ja loi sille hienot puitteet.
Vaikka koko näyttelijäkaarti puhalsi yhteen hiileen ja sai aikaan upeasti toimivan musiikillisen kokonaisuuden, niin silti myös jokaisen näyttelijän yksilösuoritukselle annettiin tilaa. Kaikki pääsivät tarinassa kivasti esille, oli rooli miten pieni tahansa.
Maininnan arvoinen on myös teokseen luotu äänimaailma, jonka tekemisessä hyödynnettiin kekseliäästi mm. lavasteita. Ihanaa ja arvostettavaa innovatiivisuutta!
Olen jo yli kymmenen vuotta suositellut Once -elokuvaa kaikille. Olen uskaltanut suositella kyseistä musiikkielokuvaa jopa ihmisille, jotka eivät pidä musikaaleista. Tässä musikaalissa nimittäin yhtään biisiä ei esitetä esittämisen vuoksi, vaan siksi, että sillä on merkittävä osa tarinassa.
Lilla Teaterninille koko teos, myös laulut, on käännetty ruotsiksi. Mietin ensin, nouseeko heikko kielitaitoni kynnyskysymykseksi, ja voinko nauttia esityksestä täysin rinnoin. Osaan kuitenkin koko leffan niin hyvin ulkoa, etten välillä edes huomannut muuttunutta kieltä.
Lauloin tohkeissani mukana biiseissä ja aina siinä vaiheessa huomasin, että lauloin eri sanoilla, mitä lavalla laulettiin. Tuo ei kuitenkaan vähentänyt musikaalin aiheuttamaa tunnevyöryä, joka minut valtasi etenkin toisessa näytöksessä. Oli muuten aika mielenkiintoinen kokemus itkeä maski kasvoilla…
Jos esityskieli kuitenkin aiheuttaa hankaluuksia, esitykseen saa suomenkielisen tekstityksen THEA-mobiilisovelluksen kautta. Sovelluksen voi ladata Google Playn tai App storen kautta.
Vaikka teatteriin lähteminen saattaa tänä poikkeusaikana vähän jännittää, niin Lilla Teaternissa kaikki järjestelyt toimivat hienosti. Turvavälit oli kunnossa, maskien käyttöä suositeltiin, käsidesiä löytyi ja salista poistuttiin rivi kerrallaan ilman tungosta. Väliajalla ei ollut tarjoilua, joten turha tungeskelu vältettiin myös sillä.
Ja hei vielä vinkki: paikalla esityksessä kannattaa olla noin 20 minuuttia ennen näytöksen alkua. Silloin saliin pääsee kävelemään ilman tungosta, ja mikä parasta, tiedossa on lavan täydeltä ihanaa irkkumusiikkia ennen varsinaista näytäntöä!
Once
Lilla Teatern
31.12.2020 asti
Kuvat musikaalista: Otto-Ville Väätäinen / Lilla Teatern
