Selän kuulumisia

tunnetila: onni

foamroller2

Selkäepisodista, jota fysiatri kutsuu noidannuoleksi, on nyt aikaa vähän yli neljä viikkoa. Selkäni toimii tällä hetkellä muuten aika normaalisti, mutta tietyt asiat tuottavat edelleen kipua.

Kaksi pahinta asiaa, mitä selälleni voin juuri nyt tehdä, ovat istuminen ja kasvojen- ja hampaiden pesu lavuaarin päällä, selkä 45 asteen kulmassa. Molemmat asennot sattuvat selkään vietävästi.

Istumaan pystyn maksimissaan puoli tuntia kerrallaan. Silloinkin istuma-asennon täytyy olla aika täydellinen. Miten sitä ei laiskana ymmärrä miten rankkaa istuminen on selälle? Työtuoliin vaan istahtaa aamulla, ja siinä sitä istua rohnottaa miten sattuu koko kahdeksan tunnin työpäivän. Ymmärrys tulee vasta sitten, kun selkä sanoo sopimuksensa irti ja on jo liian myöhäistä.

Pitäkää ihmiset taukoja työssä! Nouskaa, kävelkää, venytelkää. Keskeyttäkää istuminen hetkeksi. Vaikka tuntuu että työn jättäminen kesken katkaise flown, niin liikkuminen tuo aivoihin happea, ajatus kirkastuu ja voitte pienten kävelyhetkien jälkeen paljon paremmin. Ja mikä tärkeintä, suojelette näin myös selkäänne.

salilla

Olen käynyt miltei koko kipuiluajan salilla joka toinen päivä. Olen tehnyt siellä muutamia helppoja liikkeitä, kuulostellut miltä tuntuu. Jos olen tuntenut selässä yhtään kipua, olen lopettanut liikkeen heti. Olen venytellyt paljon, lämmitellyt lihaksia höyrysaunan kosteassa lämmössä, rullaillut foam rollerilla salilla ja kotona, osallistunut uimakouluun, sekä käynyt kaksi kertaa osteopaatilla. Työterveydessä sain myös ultraääntä selkääni.

Kaikki nämä ovat varmasti edistäneet toipumistani ja suosittelenkin selkävaivaisia liikkumaan, liikkumaan ja liikkumaan, vaikka se tuntuisi ajatuksena ahdistavalta.

Olen vielä toipilasvaiheessa, joten varon selkääni arjessa koko ajan. Arki tuntuu kuitenkin selkäkipuisena täysin erilaiselta mitä nyt. Vaikka kipu on vielä läsnä, niin voin jo olla arjessa kohtalaisen normaalisti. Kun kipu oli kova, olin kärttyisä ja jatkuvasti huonolla tuulella. Tuo kärttyisyys ei auta asiaa yhtään. Miksei sitä voi myös kipeänä etsiä niitä positiivisia ja iloisia asioita ympäriltä?

Huonotuulisena sitä tulee niin helposti huomattua vain ne kaikki tylsät ja typerät asiat, jotka ruokkivat huonoa tuulta entisestään. Yritin itse ottaa selkäkivun hyvänä vatsalihastreeninä (keskivartalon ”korsetti” oli pakko pitää koko ajan tiukkana, jotta kipeällä selällä pystyi tekemään yhtään mitään) ja ajatella muutenkin positiivisesti. Välillä se oli todella vaikeaa, mutta onneksi netti on pullollaan eläinvideoita.

Olen niin yksinkertainen ja helppo, etten voi katsoa eläinvideoita ja pysyä huonotuulisena. Vai voiko joku muka olla huonotuulinen vaikkapa tämän videon jälkeen?

0

(4) Kommentit

  1. Tarja says:

    Se, miten kuvailet selkäkipuasi, kuulostaa minulle äärimmäisen tutulta. Omat selkävaivani aiheutti välilevyn pullistuma, joka ärtyessään tuntui juuri noidannuolelta. Väärä asento ja tuntui kuin joku todella olisi ampunut nuolen selkään. Plussana hermokipu vasempaan jalkaan. Liikkuminen on tosiaankin se kaikista tärkein asia. Itse sain paljon apua fysioterapiasta. Terapeutti myös teki minulle jumppa- ja kuntosaliohjelman. Kaikista suurin apu tuli sitten lopulta pakon edessä leikkauksesta (päivystyksen kautta osastolle; tästä on nyt yli 10 vuotta): sen jälkeen ei selkäkipua juuri ole ollut. Mutta se korsetti: se pitää kyllä pitää hyvässä kunnossa koko ajan! Pilates ja jooga ovat olleet tähän hyviä, nyttemmin olen jumppaillut enemmän kotona. Ja muistaa välttää pitkää istumista: ylösnouseminen vähintään tunnin, mieluummin puolen välein, on terveellistä ihan kaikille.

    Ja kyllä: kipeää selkä on tekee ärtyneeksi. Kaikki kipu kurjaa, mutta selkäkipu on niin kokonaisvaltaista. Kipeän selän kanssa ei oikein voi tehdä mitään. Itselläni vielä iskiashermon kipu tuntui menevän suoraan korvien väliin. Ei kerta kaikkiaan pystynyt olemaan iloinen mistään… Tämän ymmärtää varmaan vain toinen selkäkipuinen. Ihanaa, kun on olosi on helpottanut! Toivottavasti palaudut normaalitilaan nopeasti ja toivottavasti selkäkipu ei uusi. Tosin kerran kovan selkäkivun kokeena sitä aika hyvin muistaa kaikki ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja oppii pitämään itsestään parempaa huolta: niin inhottavaa se toipilaana oleminen on!

    Kaunista sunnuntaita! <3

    1. Nina says:

      No huh! Oletpa sinä Tarja joutunut kokemaan kaikenlaista selkäsi vuoksi! Selkäleikkaukset on aina niin isoja ja riskialttiitakin, että pelkään niitä ihan hurjasti. Mahtava kuulla että sinulla kaikki meni hyvin ja sait helpotuksen vaivaan.

      Tuo on niin totta, miten selkäkipu menee suoraan korvien väliin. Vaikka tietää, että kiukkuilu ja pahantuulisuus ei helpota omaa eikä kanssaihmisten oloa, niin silti siihen vaan sortuu. Onneksi tuo kipu on kuitenkin nyt jo helpottanut paljon.

      Täysin terveselkäisiä päiviä odotellessa… 🙂

  2. pauliina says:

    ihana video! oli pakko jakaa. 🙂

    1. Nina says:

      Eläimet on aina niin ihania! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.