Sanremon parhaat

tunnetila: ihastus

Neljän päivän Nizzassa oleilun jälkeen matkustimme junalla Italian puolelle Rivieraa, Sanremoon. Olin innoissani, sillä en tiennyt Sanremosta juuri mitään.

Junamatka Nizzasta Sanremoon kesti vähän yli tunnin, lipun hinta oli 15€/hlö. Välimatka Nizzan ja Sanremon välillä on vain 55km, joten yli tunnin matkustaminen ja muutama pidempi pysähdys väliasemilla vähän turhautti. Junan ikkunasta avautuivat onneksi huikeat merimaisemat, joten odottelun jaksoi kyllä.

Perille päästyämme heitimme matkalaukut hotellille ja läksimme tutustumaan kaupunkiin. Muutaman tunnin keskustassa kiertelyn jälkeen totesin miehelleni: ”Koko keskusta taisi olla nyt tässä. Täällä ei ole mitään tekemistä! Mitä ihmettä me tehdään täällä viikko?”

Sanremossa on pieni keskusta, joka koostuu oikeastaan kahdesta shoppailukadusta, vanhasta kaupungista ja satama-alueesta. Jos aluetta vähän laajentaa, silloin pääsee uimarannoille, joita on kymmenkunta vieri vieressä. Siinäpä oikeastaan kaikki.

Keskustan toisessa päässä, juuri ennen uimarantoja, on Sanremon kuuluisa Casino. Suurimman ostoskadun varrella on elokuvateatteri. Ensimmäisen kaupunkikierroksen jälkeen totesimmekin, että okei, jos täällä ei ole mitään muuta tekemistä, niin uidaan, uidaan ja uidaan, käydään leffassa ja piipahdetaan Casinolla.

Alkukauhistuksen jälkeen tuli tunne, että Nizzan pahan olon ja turistipaljouden jälkeen tämä paikka on sittenkin juuri sitä, mitä lomalta kaipaamme. Olimme täysin oikeassa. Loma verkkaisesti hengittävässä Sanremossa teki allekirjoittaneesta äärimmäisen onnellisen ja todella rentoutuneen.

Voisin kirjoittaa Sanremosta pidempäänkin, mutta pidän postauksen komapktina ja kohtuullisen asiapitoisena, jotta jaksatte kahlata sen läpi. Tässä tulee siis jälleen ranskalaisin viivoin parhaat vinkkini Sanremon matkaajille.

• hotelli: Hotel Globo & Suite; vaatimaton perushotelli, mutta sijainti kerrassaan täydellinen! Heti hotellin vierestä alkoivat kaupungin kaksi tärkeintä ostoskatua. Hotelli sijaitsee keskustan pääaukiolla (Piazza Colombo), jossa on mm. linja-autoasema sekä useita jäätelöbaareja ja kahviloita. Yhtenä reissumme illoista eräässä aukion ravintoloista musisoi taitava italialainen trubaduuri. Olimme jo päättäneet mennä yöpuulle, joten vähän harmitti kun kuulimme trubaduurin aloittavan keikkansa. Hotellihuoneemme ikkunat avautuivat kuitenkin suoraan aukiolle, joten avasin ikkunat sepposen selälleen ja nautimme lämpimän illan tunnelmasta hotellihuoneessamme. Tuo oli täydellinen hetki!
• nähtävyys: Vanha kaupunki (La Pigna). Pieniä kujia, sokkeloisia pikkukatuja, hankalasti noustavia jyrkkiä rappusia. Välissä avautui pieniä aukioita, joilla saattoi olla koulu, kirkko tai vaikkapa pienet markkinat. Seassa pikkuruisia ravintoloita, joissa sai hyvin autenttisia pasta-annoksia ja tiramisua pieneen hintaan.
• kokemus: Bussana Vecchia. Vuonna 1887 maanjäristys tuhosi vuoren huipulle rakennetun keskiaikaisen Bussanan kylän. Kylän suuresta kirkosta jäi jäljelle vain rauniot, ja kylä autioitui ja muuttui aavekaupungiksi. Kylä oli asuttamatta lähes sata vuotta, kunnes 50-luvulla taiteilijoita alkoi kiinnostaa kylän kauneus ja traaginen menneisyys. Hiljalleen taiteilijat ympäri maailman valloittivat Bussana Vecchian, ja nykyään kylä on täynnä elämää. Taiteilijat ovat kunnostaneet tuhoutuneita rakennuksia, ja heillä on taloissa asunnot sekä ateljeet. Vuoren huipulla sijaitseva kylä elää nykyään pääosin turismista, mutta siitäkin huolimatta se on säilyttänyt viehättävät ominaispiirteensä. Bussana Vecchia on niin huikea paikka, että siitä on tulossa vielä oma, erillinen postauksensa.
• shoppailu: Ensimmäisen kaupunkikierroksen jälkeen totesin, että onneksi en tullut tänne shoppailemaan. Liikevalikoima parilla kadun pätkällä kun tuntui kovin suppealta. Voi miten väärässä olinkaan! Hotellin täydellinen sijainti (ja vaateliikkeiden jättialet) houkuttelivat minut piipahtamaan kaupoilla tämän tästä. Ostin Sanremosta vaikka mitä! En muista olenko koskaan ostanut miltään lomareissulta näin paljon vaatteita kuin nyt ostin. Parhaat löydöt tein italialaisten OVS:n, NunaLien ja Floreizan valikoimista. Myös vanha kunnon Benetton oli aleaikaan aika mukava paikka. Asupostauksia tulossa!
• rannat: Nizzan kivirantojen jälkeen Sanremon rantojen kuuma hiekka tuntui varpaiden välissä taivaalliselta! Parhaat rannat olivat kuitenkin kaikki valitettavasti maksullisia. Emme jaksaneet maata rannalla koko päivää, joten skippasimme aina keskipäivän porottavimman helteen, ja siirryimme rannalle iltapäivisin. Iltapäivälippu (klo 14-19) maksoi noin 9€ ja parhaimmillaan hinta sisälsi kaksi aurinkotuolia ja varjon.

Sanremon ravintolavinkit ovat tällä kertaa ravintoloita, jotka ihastuttivat reissaajaa hinta-laatusuhteellaan. Ruoka oli Sanremossa yleisesti ottaen edullisempaa kuin Nizzassa. Etenkin viinistä pitävälle Sanremon hintataso tuntui Nizzan jälkeen fantastiselta.

• Il Mulattiere: yksinkertaisia mutta herkullisia pasta-annoksia kivaan hintaan. Kolmen ruokalajin menu 10€ (sis. runsas antipastolautanen, valitsemasi pasta ja suussasulava jälkkäri), puolen litran viinikarahvi 6€. Piskuinen ravintola Sanremon vanhan kaupungin kapealla kujalla oli tunnelmaltaan yksi koko reissun lemppareistani.
• La Porta Verde: paras pasta-annos koko reissussa, ehdottomasti! Ihan järjettömän hyvä ja raikas vihreä salaatti, sekä niin ikään vihreä kasvispasta olivat yksi parhaista reissussa syömistäni aterioista. Harmikseni en yhtään muista mitä tuossa pastassa oikein oli. Illallisen hinta kahdelta oli alle 40€.
• Ristorante Corradi: Ristorante Corradi näytti ulospäin niin perinteiselle turistipaikalle, että emme edes vilkaisseet sen suuntaan vaan kävelimme ohi. Paikan omistaja (?) tuli kuitenkin jututtamaan meitä ja lupasi, että paikka ei ole ”fancy” eikä ”trendy”, mutta ruoka on ”amazing”. Hauska, englanninkielentaitoinen herra sai huomiomme, ja päätimme testata pitääkö hänen lupauksensa paikkansa. Voi kyllä! Sain eteeni niin täydellisesti grillatun meriahvenen (kuvassa yllä) ja niin maukkaalla öljyllä maustetun vihreän salaatin, että melkein itku pääsi. Myös alkupalaksi tilaamamme kylmäsavulohi oli hämmentävän täydellinen esitys italialaisilta. Maistuva illallinen kaikilla herkuilla maksoi kahdelta Ristorante Corradissa 50€.

Bonuksena vinkattakoon lisäksi muutama herkkupaikka, joista kaksi oli hotellimme edessä olevalla aukiolla, kolmas hotellin alapuolella, lähempänä rantaa.

Ykkösenä leipomo-kahvila Panificio de Mattei (Piazza Cristoforo Colombo, 9), joka tarjoili reissun parasta espressoa ja unelmaista oliivifoccacciaa. Taivas muutamalla eurolla!

Sanremo oli täynnä jäätelöbaareja. Testasin niistä muutamaa ja omaksi suosikikseni valikoitui Gelateria Lollipop, sijaintina niin ikää Piazza Colombo. Kaikki maistamamme maut olivat ihan järkkyhyviä!

Ja vielä yksi, Cake Mamas (Via Roma, 145). Ihania, yhdellä suupalalla haukattavia minileivoksia niin monta erilaista, että oli suuri valinnanvaikeus. Uuuuh! Kaikki niin hyviä!

Pieni ja kodikas. Henkeäsalpaavan kauniit maisemat. Vähän nuhjuinen. Jämähtänyt jollekin jo eletyistä vuosikymmenistä. Edullinen ja herkullinen. Rento ja mutkaton. Näillä sanoilla kuvailisin Sanremoa viikon reissun jälkeen.

Viihdyimme kodikkaassa ja sopivan helteisessä Sanremossa todella hyvin. Emme edes ehtineet elokuviin, vaikka ensimmäisenä päivänä ajattelin, että joudumme katsomaan koko teatterin tarjonnan läpi (italiaksi dubattuna!), sillä emme keksi muuta tekemistä.

Emme tehneet Sanremossa paljon, mutta rentouduimme ja nautimme joutilaisuudesta senkin edestä. Casinolla kävimme ja hävisin kympin. Mikä karvas pettymys!

Häviöstä huolimatta Sanremon lomasta jäi superhyvä fiilis!

4