tunnetila: tyytyväisyys
Minulla on ollut sama missio joka ikiselle lomalleni viimeiset 15 vuotta. Aina loman lähestyessä innostun: jos nyt tällä kertaa ehtisin vähän ommella jotain!
Tapanani on kuitenkin epäonnistua ompeluhaaveessani vuodesta toiseen. Minulle ei koskaan ehdi lomalla tulla niin joutilasta hetkeä, että ehtisin suunnitella mitä ompelisin. En myöskään ehdi kaivaa esiin kaavoja ja kankaita, saati ompelukonetta. Tänä pääsiäisenä ompelun ihme kuitenkin tapahtui.
Totesin muutama viikko sitten, lähes kuukauden kotona olemisen jälkeen, että kaipaan pientä vaihtelua kotimme sisustukseen. Minulla on vuodesta toiseen esillä samat torkkupeitot ja tyynynpäälliset, enkä vaihda sisustusta vuodenaikojen mukaan. Nyt huomasin kuitenkin kaipaavani lisää väriä kotiin. Halusin, että ulkona mieltä piristävä kevätsää tulisi myös neljän seinän sisälle.
Muistin hankkineeni vuosia sitten värikkään ja kauniin pellavakankaan palan, josta ajattelin jo silloin ommella pöytäliinan tai tyynynpäälliset. Tuo kangas oli Kustaa Saksin Marimekolle suunnittelema Merivuokko.
Näin kuosin Marimekon pressissä vuonna 2014, ja ihastuin siihen niin paljon, että ostin kangasta heti kun sitä käsiini sain. Vuodesta 2014 lähtien tuo kangas on siis odottanut kaapissani ompelemista ja käyttöönottoa. Kuusi vuotta siihen meni, mutta nyt on kangas käytössä ja olen superiloinen!
Laitoin kankaan ensin pöytäliinaksi ruokapöydällemme. Tykkäsin kankaasta pöydällä, mutta parin viikon jälkeen kankaan voimakas kuosi alkoi tuntua noin isona pintana liian hallitsevalta.
Niinpä tein sen, mitä minun on pitänyt tehdä jo monta vuotta: purin yli 10 vuotta olohuoneemme sohvalla olleet, jokaisesta kulmastaan rikki kuluneet Kaivo-tyynynpäälliset, ja irrotin niistä vetoketjut uusiin tyynynpäällisiin.
Näin pääsin eroon kahdesta rikkinäisestä tyynynpäällisestä, sain niistä hyötykäyttöön kaiken uudelleenkäytettävän (huomaa vetoketjun lisäksi Marimekko-merkki, jonka siirsin vanhasta Kaivosta uuteen tyynyliinaan, hih), ja sain kaapissa vuosia levänneen kankaan käyttöön.
Ai että mikä itseriittoisuus tuosta kuulkaa tulee, kun saa VIHDOIN tehtyä jotain, mitä on siirtänyt ja siirtänyt tehtävälistalla monta vuotta eteenpäin!
Ehdittekö Te tekemään pääsiäislomalla tai muuten paljon kotona ollessanne jotain, mikä on odottanut tekemistä jo pitkään? Jos vain aikaa on, niin suosittelen kokeilemaan. Kun saa vetää jonkun todella pitkään ”to do” -listalla olleen tehtävän yli, tulee ihan älyttömän hyvä mieli!
7
Se on ihana tunne kun saa tehtyä jonkun pitkään suunnittelemansa asian! Ja näyttävät todella kauniilta❤️
Joo, tuota tunnetta on vaikea päihittää! 🙂 Tyynyt näyttävät kyllä kivoilta, mutta pakko myöntää, että ne on tehty vähän sinne päin… En nimittäin jaksanut vaihtaa ompelukoneeseen lankaa. 😀 Koneessa oli musta lanka, jonka en halunnut näkyvän tikkauksissa. Ompelin siis tavallisen vetoketjun piilovetoketjuna, jotta tikkaukset jäivät sisäpuolelle. Kauniit ovat kun kaukaa katsoo, lähempi tarkastelu on kielletty. 😀 😀
Ai vitsit kun näyttävät hyviltä! ? Parhautta, kun saa suunnitelmissa olleen asian toteutettua. Itse innostuin pääsiäisenä fiksaamaan kevättakkini huppua itselle mieleisemmäksi ja siitä tuli kyllä todella hyvä fiilis, kun vielä onnistui juuri niin kuin suunnittelin ?
Oi jee, kuulostaa täydelliseltä! Just noi pienet asiat, kuten takin oikeanlainen huppu, vaikuttavat ihan älyttömästi vaatteiden käyttöön ja käytettävyyteen. On kyllä parasta kun osaa ommella! Pitäisi tehdä niin paljon enemmän kaikkea. Mulla on upeita (mm. Samujin ja Ivana Helsingin) kankaitakin vaikka kuinka monta!
Todella pirteät sohvatyynyt. Itselläni ompelu(työt) edelleen harkinta-asteella…
Kiitos Seijahannele! <3 Kyllä tuo minullakin sen kuusi vuotta vei, ennen kun tyynyliinat valmistuivat. 😀 Ommeltavaa riittäisi vaikka kuinka! Ehkä nyt tästä innostun, kun kone on helposti saatavilla. (Eli tiellä olohuoneessa...)
Vitsit miten kivannäköset tyynynpäälliset! Sopivasti tuo väriä sisustukseen 🙂
Kiitos Hanna! Tyynyt tuovat kyllä kivasti piristystä. Ja hitsit miten nättiä on, kun löysin kaupasta ihan saman värisiä oranssinpunaisia neilikoita pöydälle. 🙂
Näyttääpä keväiseltä! ? Mä en osaisi koskaan, kateellisena siis ihastelen.
Kiitos Iina! Ja hei varmasti osaisit! Ohjeita löytyy luultavasti YouTuben täydeltä. Tai sit voi tehdä kuten minä, eli ilman ohjeita, oikomalla ja pikkasen pieleen… 😀
Ihana tuo Merivuokkokangas! Olen yrittänyt ostaa sitä näin jälkikäteen, mutta mistään ei löydy. Minä kanssa hurmaannun väreistä ja suurista pinnoista, mutta niiden yhteensovittaminen muuhun sisustukseen on joskus työlästä. Sohvatyynyt ovat onneksi ratkaisu ongelmaan. Kiitos jutustasi, oli innoittava 🙂
Kiitos Heidi! Tykkään kankaasta tosi paljon. Ihana piristys harmaalle sohvalle! 🙂