tunnetila: pohdiskelu
Haaveilen usein mökkielämästä. Siis ihan arjen elämisestä mökillä. Haaveilen mökillä etätöiden tekemisestä, rantasaunan lämmittämisestä, ruoan tekemisestä kesäkeittiössä ja teetauoista terassilla puiden huminaa kuunnellen.
Romantisoin mielessäni myös kerran viikossa tapahtuvan kauppareissun ja mahdollisen pesulapiipahduksen lähimmässä kaupungissa parin viikon välein.
En jaksa ollenkaan huolestua siitä, että mökillä ei ole juoksevaa vettä tai siitä, että mökillä ei varsinaisesti ole sähköjä. Kaasupullojen ja juomaveden raahaaminen mantereelta saareen kuulostaa hieman työläältä, mutta kyllä ne varmasti hoituisivat. Ja jos hommaisi vaikka aurinkopaneelit, niin nehän helpottaisivat sähkön saantia.
Ainoastaan huussin tyhjentäminen vaikuttaa sen verran epämiellyttävältä hommalta, että sitä en halua ajatella. Toki modernit (polttavat tai pakastavat) huussit eivät kuulosta enää ollenkaan niin vastenmieliseltä kuin vanha huussin malli. Ehkä selviäisin siitäkin. (Tai jos totta puhutaan, niin delegoisin kyllä sen homman puolisolleni.)
Olisinkohan mökillä oikeasti niin onnellinen ja vailla huolia, mitä aina haaveissani kuvittelen olevani?
Kuinkahan pitkään minun täytyisi olla yhtä soittoa mökillä ennen kun ensimmäisen kerran tulisi sellainen olo, että seinät kaatuu päälle, ja että olisi pakko päästä kaupunkiin ihmisten ilmoille? En tiedä kun en ole koskaan kokeillut.
Entä kuinkahan monen tiskikerran jälkeen alkaisin kaivata astianpesukonetta? Jos yhtään itseäni tunnen, niin tämä kaipuu saattaisi tulla vastaan ihan ensimmäisenä.
Uskon että ensimmäisiä kaipuun tunteita tuntisin myös ajatellessani kunnollista suihkua, josta vesi tulee niin kovalla paineella, että hiuksiin uskaltaa laittaa hoitoainetta ja sen tietää saavansa huuhdeltua pois. Onneksi hiuksiin jätettäviä hoitoaineita on keksitty. Ja niin, voisinhan yhdistää joka toinen viikko tehtäviin pesulareissuihin myös piipahduksen kaupungissa kampaajalla. Ah mitä (mökki)luksusta olisi saada kaksi kertaa kuussa kampaajan pesemät hiukset!
Lenkkeilyä minun tulisi varmasti ikävä aika nopeasti. Ja siis kävelyä ihan yleisestikin. Saarta ympäri voi toki kävellä jos välillä kävelee järvessä, mutta muuten lenkkeily, etenkin juoksu, on saaressa aika mahdotonta. Onneksi järvessä voi uida pitkiäkin matkoja, soutuvene on erinomainen kunnonkohottaja ja halkojen hakkuu ja niiden kantaminen käy helposti lihaskuntotreenistä. Joogaa ja pilatesta voi myös harjoittaa missä vain.
Olisi kyllä hienoa päästä joskus kokeilemaan miltä vaikkapa kuukausi mökkielämää tuntuisi. Kokonaista kesälomaa ei mökillä ainakaan vielä lähivuosina varmaan tule vietettyä, eikä se sitä paitsi sitten olisi edes sitä kaipaamaani mökkiarkea kun töitä ei olisi, mutta kunpa eteen tulisi mahdollisuus olla mökillä joskus arjessa ihan kokonainen kuukausi.
Omien töiden puolesta etätyökuukausi olisi ehkä sovittavissa. Kunhan netti ja puhelin toimii, niin pystyn periaatteessa tekemään töitäni mistä maailman kolkasta tahansa. Harmi ettei puolisoni pysty tekemään etätöitä samalla tavalla kuin minä pystyn.
Harmi myös että itselleni tärkeä mökki sijaitsee niin kaukana Helsingistä, että siellä ei oikein voi piipahtaa vain viikonloppua viettämässä. Kaksi kertaa vuodessa muutaman päivän mökkireissu on kaltaiselleni mökkihöperölle ihan liian vähän.
Täytynee alkaa listaamaan kaupungissa asumisen hyviä puolia ja unohtaa taas vuodeksi mökkeilyunelmat. Ensi kesänä voi sitten taas alkaa haaveilla pidemmästä mökkireissusta. Nyt kun olen sanonut haaveeni ääneen, niin entäpä jos manifestointi toimii ja jos se yhtäkkiä olisikin jotenkin mahdollista!
Viihdyttekö Te mökillä, vai autatteko minua listaamaan kaupungissa asumisen hyviä puolia?
14
Kokeilin vasta viime kesänä mökkeilyä ystäväni vanhempien luona. Minähän olen itse siis maalta kotoisin, joten olen saanut elää suuren osan elämästäni luonnon helmassa. Tosin kaikilla mukavuuksilla!
Eli sähköt kyllä löytyy. Ystäväni vanhempien mökin saunalla ei ollut sähköä tai juoksevaa vettä ja sinne piti mennä jonkun matkaa pyörillä. Oli kyllä kiva reissu. Etätöiden tekeminen ei olisi kyllä onnistunut. Sitä keskittyi siihen mökkimoodiin.
Nyt olen takaisin Suomessa käymässä ja teen etätöitä omien vanhempieni ”mökillä” eli pihassa olevassa erillisessä rakennuksessa. Tämä tuo mukavaa vaihtelua! Mutta samalla tekisi mieli mennä ulos, kun on niin hieno ilma.
Kaupunkiasumisessakin on puolensa, mutta en tykkää suuntauksesta mihin sitä yritetään viedä.
Oih, vanhempiesi talon pihassa oleva rakennus kuulostaa täydelliseltä paikalta tehdä etätöitä! Kaikki mukavuudet ja vanhempien herkut saatavilla. Miten ihana konsepti! Meilläkin on vanhempieni talon pihassa aitta ja muitakin rakennuksia. Siellähän voisin kokeilla joskus töiden tekoa.
Mökkeilyssä ja kaupunkiasumisessa on molemmissa toki hyvät puolensa, mutta mitä enemmän ikää alkaa tulla, sitä enemmän alan kaivata mökille pois kaupungin kiireestä.