tunnetila: huvitus
Itsensä haastaminen ei taida tässä osoitteessa loppua koskaan. Pari viikkoa sitten kävin opettelemassa tuftausta, ja jo ensimmäisen kurssipäivän aikana tajusin lähteneeni kurssille täysin epärealistisen suurin suunnitelmin. Eilen taas kävin testaamassa Afro Housea vauhdikkaalla tanssitunnilla, eikä sekään mennyt ihan putkeen.
Oli kuulkaa tämä täti askelkuvioiden kanssa totaalisen sekaisin! Lantio ei pyörinyt ja liikkuminen oli muutenkin kankeaa kuin lipputangolla. Ei ikinä uskoisi, että olen tanssinut nuorempana modernia jazztanssia, ja ollut siinä silloin ihan hyvä.
Nyt kun askelkuviot alkoivat muuttua tunnin edetessä haastavammiksi, olin jatkuvasti ihan pihalla. Seisoin välillä keskellä tanssisalia tumput suorana ja kaipasin aikuisbaletista tuttua tankoa johon voisin tukeutua. Sitä rentoutta ja villiä heittäytymistä, mitä Angolasta alkunsa saaneeseen Afro Houseen olisi tarvittu, ei löytynyt tästä kropasta piirun vertaa.
Onneksi balettitunnit ovat taas tälle syksylle alkaneet. Balettitunnilla, tankojen tukemana, minulla on jotenkin turvallisempaa yrittää kehittää itseäni.
silkkipusero M&S, hame Samuji, kengät Pomar*, laukku Lovia
Mietin Afro House -tunnin aikana, että iän tuoman kropan fyysisen jäykistymisen lisäksi olen tainnut jäykistyä myös henkisesti. Uusiin asioihin heittäytyminen ei ole enää yhtä helppoa kuin ennen.
Teen tanssitunnilla paljon mieluummin säännöllistä ja tarkasti määriteltyä liikettä, kuin heitän vapaalle ja annan mennä. Töissä haluaisin tehdä asiat vanhoilla tutuilla tavoilla, ja heti jos eteen tulee vaikka joku järjestelmämuutos, ärsyynnyn. Kaipaan jatkuvaa kontrollin tunnetta, ja siitä on jotenkin pelottavaa päästää irti.
Ehkä tuo johtuu vanhenemisesta. Tai sitten siitä, että minulla on meneillään koko ajan niin paljon kaikkea, että jos jossain kohtaa annan liikaa siimaa, koko korttitalo alkaa horjua.
Tiedä häntä. Olen tosin aina ollut enemmän jämpti ja säännönmukaisesti toimiva ihminen, kuin luova ja villi irrottelija.
Kumpaan kategoriaan Te ajattelette kuuluvanne? Oletteko luovia ja letkeitä tyyppejä, joiden on helppo päästää totutusta irti, heitellä ideoita tuosta vaan ja antaa mennä täysillä, vai säntillisiä, sääntöihin kiinnittyneitä ja turvallisuushakuisia tyyppejä?
Koen itse kuuluvani vahvasti jälkimmäiseen kategoriaan, mutta ehkä juuri siksi on hyvä välillä pistää itsensä epämukavuusalueelle, ja yrittää vatkata lantiota ees taas ja antaa afrikkalaisten rytmien viedä. Jospa myös henkinen jäykkyys katoaisi samaa tahtia kun fyysinen jäykkyys alkaisi treenin myötä poistua kropasta.
Huomasin muuten eilen tanssikoulun lukujärjestyksestä, että siellä järjestetään myös twerkkaustunteja. Pitäisiköhän yrittää vapautua oikein kunnolla ja kokeilla twerkkausta..? Tosin luulen, että twerkkaustunti veisi minut aika nopeasti ortopedin pöydälle. Parempi siis tiedostaa omat rajansa ja jättää jotkut lajit kokeilematta. Saattaa olla, että oma rajani kulkee juuri twerkkauksessa.
13