tunnetila: tyytyväisyys
Kävin ensimmäistä kertaa kehonkoostumusmittauksessa kaksi vuotta sitten. Olen aina liikkunut paljon ja tulokseni olivat tuolloin ihan hyvät. Ylimääräistä rasvaa kehossani oli kuitenkin mittauksen mukaan 2,6kg. Ajatus turhasta rasvasta oli epämiellyttävä, ja siitä innostuneena aloin käydä kuntosalilla* ja PT:n ohjauksessa*.
Menin salille johtoajatuksenani laihtuminen, mutta valmentajani Eveliina Naulon kanssa päätimme edetä harjoittelussa järkevästi ja ottaa ihan toiset tavoitteet. Saliharjoittelun tarkoituksena ei siis ollut pudottaa painoa, vaan parantaa vartalon tukea ja kehon hyvinvointia.
Kävin kevään salilla ahkerasti, mutta koko viime syksyn sairastelin jatkuvasti (kuumeilut kestivät pahimmillaan viisi viikkoa), enkä pystynyt liikkumaan juuri lainkaan. Vuosia vanha polven kuluma vaivasi ja illat menivät omaa oloa surkutellen ja pahaan oloon herkkuja napostellen. Kävin kuitenkin syksyllä kehonkoostumusmittauksessa toistamiseen.
Tulokset olivat vuodessa muuttuneet todella paljon huonompaan suuntaan. Keväisen ahkeran treenin myötä lihaksia oli tullut hieman lisää, mutta syksyinen sairastelu, treenin lopettaminen ja alituinen herkuttelu saivat rasvaprosentin pompsahtamaan kamaliin lukuihin. Testin jälkeen minulla oli kurja olo pitkään. Oli kamala nähdä, mitä puolen vuoden sairastelu saa aikaan kehossa.
Lopulta pääsin kuumeilukierteestä eroon, ostin jäsenyyden Kämpin salille ja palasin Eveliinan hellään huomaan. Tämän vuoden treenailua on hankaloittanut mm. ikuisuusongelmani kipuileva polvi ja (luultavasti) polven kipuilusta johtunut noidannuoli. Olen kuitenkin pitänyt kropastani huolta, käynyt salilla ja treenannut niitä osia kehostani mitä olen voinut.
Eveliina on löytänyt minulle monia sopivia liikkeitä, joilla olen päässyt vahvistamaan heikkoa selkää. Mikään ei saa sattua. Tuo lause on ollut tärkein muistisääntöni viimeisten kuukausien ajan. Asiantuntevalla ohjauksella olen pystynyt pitämään treeniäni yllä noidannuolista ja muista vastoinkäymisistä huolimatta.
Berliinissä pidin kuukauden tauon treenaamisesta ja ruokavalioni koostui mm. päivittäisestä suklaavanukkaasta. Päätin siitä huolimatta käydä vuosittaisessa kehonkoostumusmittauksessa kun se järjestettiin työpaikallani kuluneella viikolla. Jännitin valtavasti. Olin varma, että suklaavanukkaat olivat tehneet tehtävänsä, eikä muutosta viime vuoden romahdukseen ollut tullut lainkaan.
Mutta kas, rasvaprosenttini oli 5,1% pienempi mitä vuosi sitten, lihasmassaa oli tullut lisää vuodessa 1,4kg ja ylimääräistä rasvaa kehossani oli enää 1,3kg. Hurraa! Pitkäjänteisellä treenillä näyttää saavan loistavia tuloksia aikaan!
En kuitenkaan voi olla miettimättä, miten hyvät tulokset olisin saanut, jos en olisi syönyt niitä suklaavanukkaita joka päivä… Tosin silloin en luultavasti olisi enää järjissäni, joten joskus tarvitaan myös vanukkaita jotta pysytään hyvässä kunnossa!
0