Browsing Category

kotimaista

Oivat jutut elämässä

tunnetila: ihastus

Astiakaappiini on ilmestynyt tänä talvena vaikka mitä uutta ja ihanaa! Uusina juttuina sieltä löytyvät mm. Arabian uudet musta-valkoiset Mainio -kulhot.* Keittiön uusin tulokas on tämä kuvissakin esiintyvä Marimekon Oiva suola & pippuri -setti, jonka sain äidiltäni syntymäpäivälahjaksi toissa viikonloppuna.

Kiertelin äitini kanssa kaupungilla lauantaina ja sunnuntaina, ja vaikka reipas olinkin, niin äitini taisi huomata kärsimykseni kun en saanut ostaa mitään itselleni, vaikka kaikkea ihanaa löysinkin.

Niinpä kun Marimekossa äitini huomasi minun katselevan tätä suloista maustesettiä, niin äitini halusi ostaa sen minulle (hieman myöhäiseksi) syntymäpäivälahjaksi. Kiitos äiti, tämä lahja on niin suloinen!

Viime viikonloppuna saimme pariksi yöksi yökylään suloisen kummityttömme  ja hänen äitinsä. Shoppailuksihan se meni meilläkin. Isoimmat alet alkoivat olla kaupungilla jo ohi, joten kaupoissa kiertely ei tuntunut minusta enää niin pahalta.

Nauratti kun kummityttömme äiti aina ujosti kysyi, että voidaanko käydä vielä siellä ja tuolla. Ihana kun ihmiset tietävät ostamattomuushaasteestani, niin he eivät halua saattaa minua kiusaukseen. Varjelevat kaikilta houkutuksilta parhaansa mukaan.

Löysin eilisellä shoppailureissullamme Indiskasta tosi kauniin mekon, jota en tietenkään edes sovittanut ettei olisi alkanut harmittaa. Ystäväni kehoitti minua kuitenkin sovittamaan sitä ja sanoi, että jos se on oikein ihana, niin hän voisi ostaa sen minulle syntymäpäivälahjaksi.

En sovittanut mekkoa, joten sinne se jäi, odottamaan jotain toista onnekasta mekon metsästäjää. Mutta voi vitsit miten ihania ihmisiä ympärilläni onkaan! Kun ihmiset tietävät etten saa ostaa itse mitään, niin lahjoja ja lahjatarjouksia alkaa sadella. Että olenkin onnekas!

Rakastunut Shakespeare

tunnetila: tykkäys

Jotkut elokuvat pysäyttävät heti ensinäkemältä. Ne osuvat sydämessä paikkaan, josta ne eivät poistu koskaan.

En ole mikään suuri romanttisten komedioiden ystävä, mutta on kaksi tuon genren elokuvaa, jotka ovat minulle ylitse muiden. Toinen niistä on Rakastunut Shakespeare (Shakespeare in Love, 1998), jota olen rakastanut jo kaksikymmentä vuotta.

Tarinassa nuori Will Shakespeare on aloitteleva näytelmäkirjailija, jolta on tilattu näytelmä jos toinenkin. Kirjoittaminen ei kuitenkaan suju. Deadlinet paukkuvat päälle, mutta muusa ja inspiraatio ovat kateissa. Pian Will kuitenkin tapaa Lady Violan, ja heidän kielletty rakkautensa muuttaa lopulta maailman näytelmäkirjallisuuden suuntaa.

Elokuvan pääpari, Gwyneth Paltrow ja Joseph Fiennes, on mielestäni yksi ihanimmista romanttisten komedioiden pareista joita on olemassa! Siksipä jännitys oli käsinkosketeltavissa, kun astuin viime lauantaina Helsingin Kaupunginteatterin suuren näyttämön katsomoon. Olin tullut katsomaan* vanhempieni kanssa HKT:n version tuosta minulle hyvin tärkeästä elokuvasta. Millaisia olisivat Kaupunginteatterin Viola ja Will?

Olin enemmän kuin onnellinen todetessani, että Kaupunginteatterin roolitus oli onnistunut nappiin! Miila Virtanen (Viola) ja Heikki Ranta (Will) myös näyttivät ”esikuviltaan”, mutta he saivat myös luotua välilleen sen saman jännitteen, mikä nostaa rakastamani elokuvan erityiselle tasolle.

Rakkaustarina parin välillä oli kutkuttava ja nuoret näyttelijät olivat hyvin sisällä tekstissä vaikka näytelmän ensi-illasta oli kulunut vasta pari päivää. Minulle jäi näytännöstä sellainen olo, että haluaisin nähdä näytelmän uudestaan vaikkapa kolmen kuukauden päästä. Olisi ihana nähdä kuinka Heikki ja Miila reagoivat toisiinsa muutaman kuukauden päästä. Uskon, että he molemmat saavat rooleihin vielä lisää syvyyttä kun näytelmää esitetään illasta toiseen.

Myös näytelmän muu roolitus oli erittäin onnistunut. Erityisesti mainittakoon Heidi Herala imettäjänä, Kari Mattila upeaäänisenä Amiraalin miehet -näytelmäseurueen tähtenä ja suloinen Kida -koira teatterin vetonaulana.

Näytelmässä oli mukavasti huumoria, ja nauraa saikin monessa kohtaa. Vanhemmilleni Rakastunut Shakespeare oli tarinana tuntematon, ja he kiittelivät erityisesti näytelmän huumoria. Muuten näytelmä vaikutti heistä välillä hieman sekavalta, ja heidän oli välillä vaikea kuulla näyttämön tapahtumia.

Näytelmä on kieltämättä hieman haastava seurattava sen vaativan kielen vuoksi. Dialogi käydään puhekielellä, mutta näytelmien repliikit on vanhaa kieltä Shakespearen ajoilta. Erilainen sanajärjestys, riimittelyt ja runomittaan lausutut lauseet vaativat erityistä keskittymistä ja korvien höristelyä. Luulen, että omaa seuraamistani helpotti se, että olen nähnyt elokuvan useita kertoja ja tiesin mitä näytelmän kieleltä odottaa.


Näytelmän lavastus oli kaunis, näyttävä ja toimiva, ja suuren näyttämön pyörivää lavaa käytettiin loistavasti hyödyksi. Myös yksi elokuvan lempikohtauksistani (Thomas Kentin ja Willin kohtaus veneessä) oli toteutettu hyvin.

Myös puvustus oli upea, ja asut näyttivät loppuun asti viimeistellyltä. Kuningattaren ja hänen hovimarsalkkansa asut olivat erityisen vaikuttavia! Myös tanssiaiskohtaus, jossa kaikki tanssijattaret oli puettu toisiinsa sointuviin norsunluunvalkoisiin, kullalla somistettuihin näyttäviin tanssiaisasuihin, oli upeaa katsottavaa.

Kaiken kaikkiaan näytelmä lunasti ne toiveet, mitä sille olin (tosin aika varovasti) asettanut. Kyseessä on minulle niin tärkeä elokuva, että en uskaltanut toivoa näytelmältä suuria jotten pettyisi pahasti. Onneksi en joutunut pettymään, vaan läksin teatterista kotiin iloisesti hymyillen.

Eniten onnellinen olin siitä, että Will oli ”oikea” Will, ja Viola oli ”oikea” Viola. En tiedä miten olisin saanut niksautettua aivoni omaksuvaan ja hyväksyvään moodiin, jos lavalle olisi tuotu vaikkapa ihan ”vääränlainen” Viola.

Jos kaipaatte viikonloppuihinne mukavaa tekemistä ja viihdyttävää teatterielämystä, niin suositukseni saa HKT:n tämän kevään uutuusnäytelmä Rakastunut Shakespeare. Ja hei, jos ette ole nähneet leffaa, niin katsokaa sekin. Rakkausputket romanttisten komedioiden parissa ovat silloin tällöin oikein tervetulleita!

Rakastunut Shakespeare
Helsingin Kaupunginteatteri
Suuri näyttämö, Eläintarhantie 5
Ensi-ilta 25.1.2018

Ensimmäinen kuva oma, muut kuvat Tapio Vanhatalo / HKT

Kolme viikkoa koetusta takana

tunnetila: tyytyväisyys

Tarkoituksenani oli kirjoittaa ostamattomuushaasteestani aina jokaisen kuukauden lopussa. Vetää yhteen kuukauden aikana koetut fiilikset, ostohimotukset ja repsahdukset. Ostamattomuushaaste pyörii kuitenkin mielessäni koko ajan, joten päätin kirjoitella fiiliksiäni myös matkan varrelta.

Haastetta on takana nyt kolme viikkoa. Äkkiseltään ajateltuna kolme viikkoa ei ole vielä aika eikä mikään. Olenhan normaalistikin helposti kuukauden ostamatta yhtään mitään. Huomionarvoista tässä on kuitenkin se, että juuri tammikuun alennusmyynnit on yleensä se aika vuodesta, kun ostan uusia vaatteita koko tulevalle vuodelle.

untuvatakki Marimekko, farkut Y.A.P.,
laukku YOOP!, nilkkurit Agile, hanskat Moschino

Viime vuonna ostin tammialesta Katri Niskasen mustan merinovillamekon, Sofinahista mustan silkkipaidan ja pellava t-paidan, Samujilta villamekon ja neuletakin, Marimekosta poolon ja trikoopaidan, H&M:ltä kashmirneuleen ja mokkaiset ylipolvensaappaat, Massimo Duttilta silkkitopin ja Stockalta Marc Jacobsin pikkulaukun.

Vaikka ostin paljon kerralla, säästin tuossa sievoisen summan rahaa. Kaikkien ostosteni aleprosentti oli 50%-70%, ja alennuksesta huolimatta jokainen ostos oli harkittu, enkä ostanut niitä vain siksi, kun halvalla sai. Vaatteet ovat myös olleet ahkerassa käytössä koko vuoden.

Nämä kuluneet kolme viikkoa ovat menneet muuten oikein hyvin, minun ei ole tehnyt mieli ostaa yhtään mitään, mutta kolme kertaa sähköpostiini on kilahtanut viesti, joka on kirpaissut aikalailla.

Marimekon, Sofinahin ja Arelan ”alen loppurysäys” viestit saivat minut ensin klikkaamaan sähköpostit vanhasta tottumuksesta auki innostuneena, mutta saman tien muistin, etten saa ostaa mitään. Klik ja delete! Poissa silmistä, poissa mielestä. Kun ei tiedä mitä on tarjolla, silloin ei edes halua mitään.

Näiden viikkojen aikana olen alkanut arvostaa jo olemassa olevia vaatteitani ihan eri tavalla. Olen mm. ottanut käyttöön vanhoja vaatteitani, kerännyt ompelijalle vietäväksi kassillisen vaatteita fiksattavaksi ja ollut superonnellinen syksyllä hankkimastani Marimekon muhkeasta untuvatakista.

Vastaava takki on ollut ostoslistallani jo monta vuotta, ja nyt, aina kun pukeudun siihen, olen tosi iloinen että olen vihdoin löytänyt sen oikean. Enää ei tarvitse etsiä. Jotenkin tieto siitä, ettei edes saisi osta mitään uutta vaikka jotain löytäisikin, tuntuu kummallisen rauhoittavalta.

Tulevana viikonloppuna vanhempani saapuvat viikonlopun viettoon Helsinkiin. Ohjelmassa on teatteri-illan ja muun yhteisen tekemisen lisäksi shoppailua äitini kanssa. En ole käynyt kaupungilla koko tammikuun aikana, joten on ollut helppo olla sortumatta ostosten tekoon. Saapa nähdä miltä tuntuu tehdä shoppailureissu tietäen, ettei saa ostaa mitään.

Oletteko Te tehneet löytöjä tammialesta? Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!

Parasta just nyt

tunnetila: onni

Näin sunnuntain kunniaksi ajattelin listata asioita, jotka tekevät minut juuri nyt onnelliseksi. Tässä siis muutama vinkki uusista ihanista paikoista Helsingissä, ja muutama tapa tulla onnelliseksi ihan perinteisesti herkuttelun avulla.

Take T (Viides Linja 1)

Kävin pari viikkoa sitten kasvohoidossa Viidennellä Linjalla (myös tämä teki onnelliseksi, mutta siitä on tulossa oma postauksensa ehkä joskus toiste), ja huomasin samalle kadulle rantautuneen uuden teekaupan. Rakastan teetä ja juon sitä päivittäin litran tai pari, joten kasvohoidon jälkeen oli pakko piipahtaa ostoksilla.

Take T:ssä on tarjolla yli 250 erilaista teelaatua, joten jokaiselle löytyy varmasti se oma suosikki. Ostin tällä kertaa maisteltavaksi vain yhtä laatua, mutta eipä sitä tarvitsekaan enempää, jos tuo yksi sattuu olemaan täydellistä.

Valintani oli Earl Grey Organic, eli bergamotilla maustettu musta luomutee. Earl Grey on ollut jo pari vuosikymmentä teelempparini, enkä taida kyllästyä siihen koskaan. Tämä Take T:n luomuversio kyseisestä teestä on aivan mielettömän hyvää!

Bay Helsinki (Kanavaranta 7 C 12)

Viime syksynä Kanavarantaan avattiin uusi pilates- ja joogastudio Bay Helsinki. Kävin studion avajaisissa, ja heti kun kuulin studiolla olevan Reformer Pilatesta, halusin päästä testaamaan sitä.

Entinen työkaverini, joka on myös kärsinyt kipuilevasta selästä, oli testannut Reformer Pilatesta jossain ulkomailla, ja suositteli sitä silloin minulle. Muistin hänen suosituksensa heti kun näin reformerlaitteet Bayssa.

Kävin testaamassa studiota ennen joulua* (sain avajaisista lahjakortin tutustumiskäyntiin) ja ihastuin kerrasta! Vuodenvaihteen jälkeen ostin Bayhin tutustumiskortin, ja olen käynyt treenaamassa siellä nyt kahden viikon ajan neljästi viikossa. Reformer Pilates on ihan parasta! Vaativaa ja todella tehokasta, mutta reformer tuo harjoitukseen tarvittavaa lempeyttä nivelille.

Julia, toinen Bay Helsingin perustajista, ohjaa Reformer Pilatesta, ja tykkään valtavasti Julian tunneista. Tunneilla huomioidaan jokaisen treenaajan yksilölliset tarpeet, ja Julia huolehtii että liikkeet tehdään oikein.

Täydellinen päätös viikolle taas on Matildan (toinen perustajista) Mellow Yin & Nidra -tunti sunnuntai-iltana. Yin-joogaa ja täydellistä tietoista rentoutumista. Ra-kas-tan!

Frantsila Scent Lab, TRE lifstyle-kauppa (Mikonkatu 6)

TREn Mikonkadun myymälään avattiin perjantaina maailman ensimmäinen Frantsila Scent Lab, eteeristen öljyjen parfymeria, jossa jokainen voi luoda itselleen sopivan uniikin öljyparfyymin.

Olin ilmoittautunut perjantain avajaisiin, mutta työpäiväni venyi, enkä ehtinyt mukaan. Harmitti! Olin nimittäin päässyt jo kertaalleen tekemään itselleni parfyymin Frantsilan öljyistä ja se oli ihan parasta! Olisin halunnut testata uusia öljy-yhdistelmiä, sillä ensimmäinen tekemäni parfyymi* on aivan ihana.

Se tosin tuoksuu pelkälle bergamotille (saatoin annostella bergamottiöljyä muutaman tipan liikaa), mutta kun rakastan bergamottia (muistathan teesuosikkini postauksen alusta) niin ajattelin, ettei sitä voi olla koskaan liikaa… Ja oikeassa olin, bergamottiparfyymini tuoksuu täydelliseltä. Tällä kertaa olisin kuitenkin halunnut testata tuoksun tekemistä kokonaan ilman bergamottia.

Tasapainoinen parfyymi luodaan yhdistelemällä latva-, sydän- ja juurituoksuja 12 eteerisen öljyn valikoimasta. Yleensä yhteen tuoksuun laitetaan 11 tippaa kolmea, korkeintaan viittä, eri tuoksua, jotka yhdessä muodostavat oman uniikin yhdistelmänsä. Pohjana käytetään jojobaöljyä.

Oman öljytuoksun tekeminen on superkivaa, ja uniikki tuoksu maksaa Frantsila Scent Labissa vain 30€. Tuoksu tehdään tyylikkääseen lasiseen roll on -pulloon ja se säilyy hyvänä kaksi vuotta sen valmistamisen jälkeen. Tämä on mielestäni ihan mahtava lahjaidea, mutta siis vasta sen jälkeen, kun olet tehnyt ensin itsellesi oman uniikkituoksun.

CocoVi suklaa

CocoVin uudet luomu raakasuklaalevyt* kolmessa maussa (tumma suklaa, appelsiini ja minttu), ovat pienen pakkauskokonsa (30g) ansiosta täydellisiä herkkupaloja.

Toki myös isommasta levystä voi ottaa pahimpaan suklaanhimoon vain muutaman palan, mutta näiden levyjen kanssa maltillisuus on ainakin minulla ihan omaa luokkaansa.

Levy on pieni, mutta eihän sitä nyt kokonaista suklaalevyä voi silti kerralla syödä. Näistä levyistä tulee siis napsittua aina vain ihan vähän kerralla. Myös maku on niin intensiivinen, että suklainen mieliteko on nopeasti tyydytetty.

Suklaalevyt on valmistettu Reilun Kaupan raaka-aineista ja ne ovat gluteenittomia ja vegaanisia. Suklaissa ei ole myöskään pähkinää. Sokeria levyissä on (esim. kuvien appelsiinissa 29g), joten ihan joka päivä näillä ei kannata alkaa herkutella.

Nutly

Syön paljon pähkinöitä (olen välillä toivoton napostelija), ja muutama vuosi sitten luulin tulleeni niille allergiseksi. Minulle tuli aina pähkinöiden syömisen jälkeen todella huono olo.

Kirjoitin tuosta blogissani, ja joku fiksuista lukijoistani kommentoi silloin, että en ole välttämättä pähkinöille allerginen, vaan ostamani pähkinät saattavat olla vanhoja. Tuon kommentin jälkeen olen ollut hyvin tarkka paikoista, joista pähkinäni ostan, ja olen huomannut, että lukijani taisi olla oikeassa.

Nyt olen löytänyt niin hyvät pähkinät, etten haluaisi pähkinöitäni enää muualta ostaakaan. Kotimainen Nutly myy pähkinöiden lisäksi siemeniä, kuivattuja hedelmiä ja marjoja, ja kaikki Nutlyn tuotteet ovat 100% luomua ja ne pakataan Suomessa.

Nutlyn verkkokaupasta voit tilata pähkinöitä tai muita haluamiasi tuotteita joko 200g:n, 500g:n tai 1kg:n pakkauksissa. Mitä enemmän tilaat, sen edullisemmaksi tuotteet tulevat. Kertatilauksella tuotteiden hinnat tuntuvat aika hurjilta (tuntuu aika älyttömältä ostaa pähkinöitä kolmellakympillä), mutta Nutlyn pähkinät on aina tuoreita, laadukkaita ja puhtaita, ja yhdestä puolen kilon pussista ainakin minä syön useamman kuukauden.

Kas noin! Siinäpä muutama juttu, jotka tekevät tällä hetkellä arjestani vähän parempaa ja parantavat elämänlaatuani. Tärkein asia tästä tosin vielä puuttuu, ja se on terveys.

Eilen aika rankan Reformer Flow -tunnin jälkeen kotiin kävellessäni vuodatin muutaman onnenkyyneleen. Itketti, sillä olin niin valtavan onnellinen siitä, että olen pysynyt viime aikoina terveenä ja voin liikkua mieleni mukaan.

Meillä töissä tuntuu liikkuvan influenssaa, joka kaataa ihmiset sänkyyn kolmeksi, neljäksi viikoksi. Olen koko ajan ihan kauhuissani ja suihkin kurkkusuihketta sen kymmenen kertaa päivässä. Ei auta kuin toivoa, että flunssa pysyy jatkossakin loitolla.

Ihanaa sunnuntaita Teille kaikille! Toivottavasti tekin olette välttyneet influenssalta!