Browsing Category

kotimaista

Omenasieppari

tunnetila: tykkäys

Tiesitkö, että voit tehdä hyvää juomalla omenamehua? Mikäpä sen mukavampi tapa tehdä hyvää arjessa, ihan huomaamattaan, kuin raikkaan, käsin puristetun omenamehun juominen!

Helsinkiläinen Omenasieppari perustettiin viime kesänä, kun Susanna Pänkäläinen alkoi haaveilla maailmasta, jossa mikään tai kukaan ei mene hukkaan. Ruokahävikin minimoiminen oli helppo aloittaa omenoista, joita viime sykynä oli monilla riesaksi asti.

Omenasieppari -yritys työllistää ihmisiä, joiden on syystä tai toisesta vaikea saada töitä. Tiimit koostuvat kehitysvammaisista, autismin kirjon henkilöistä, pitkäaikaistyöttömistä ja syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Ja mikä tärkeintä, työstä maksetaan tekijöilleen kunnollista palkkaa.

Omenasiepparin väki poimii omenapuiden omistajien luvalla heille jääneen ylimääräisen omenasadon, ja omenoista puristetaan heti tuoreeltaan 100% paikallista ja vastuullista mehua.

Asutko Uudellamaalla, omistat omenapuita, ja sinulle jää joka vuosi paljon omenoita, joita et ehdi itse hyödyntää? Voit ilmoittautua omenoiden luovuttajaksi Omenasiepparin sivulla jo vaikka nyt. Kun syksy saa, omenat kypsyvät, ja jos satosi on runsas, siepparit saattavat tulla poimintaretkelle juuri sinun puutarhaasi!

Oman pihan lisäksi ilmoittaa voi vaikkapa mökin tai siirtolapuutarhan osoitteen. Samalla kun ylimääräiset omenat käydään poimimassa hyötykäyttöön, piha haravoidaan kauniiksi talven varalle. Ja kiitokseksi omppujen luovuttamisesta saa tietysti omenamehua!

Viime kesänä Omenasiepparin mehua sai ostettua Stockmannilta, mutta viime viikolla bongasin mehua myös Krunan Anton & Antonista. Ihan edullisimmasta päästä tämä mehu ei ole, mutta esimerkiksi viikonloppuna huomasin Stockalla hyvän tarjouksen, 2 pulloa kympillä. Ostin satsin heti, ja huomenna täytyy hakea lisää!

Kadonnut inhimillisyys

tunnetila: pohdiskelu

Kaksi tapausta joukkoliikenteestä.

Tapaus 1. Nainen astuu raitiovaunuun puhelin kädessään. Hän menee mietteliään näköisenä vaunun keskiosassa seisovan miehen luo ja kysyy: ”Anteeksi, osaisitko auttaa? Yritin ostaa tekstiviestilipun, mutta lippua ei tule. Olikohan minulla väärä numero?”

Mies tarkistaa numeron ja se on oikea. Nainen toteaa yrittävänsä uudestaan. Viesti lähtee, mutta lippua ei kuulu. Nainen kokeilee vielä kolmannen kerran.  Lippua ei tule. Samaan aikaan vaunuun nousee tarkastajia. ”Tarkistamme kaikkien matkaliput, olkaa hyvät!”

Tarkastaja tulee naisen kohdalle ja kysyy lippua. Nainen kertoo lähettäneensä kolme viestiä, mutta lippua ei tule. Tarkastaja toteaa että naisella ei siis ole lippua ja alkaa kirjoittaa sakkolappua. Nainen selittää, että hän on kyllä ostanut kolme lippua, mutta tekstiviestiliput ei tule perille. Naista auttanut mies tulee myös kertomaan, että viestit on todella lähetetty.

Tarkastaja toteaa, että on matkustajan vastuulla, että hänellä on jo kulkuvälineeseen noustessa voimassa oleva lippu. Ilman lippua välineeseen ei saa nousta. Nainen saa sakkolapun, 80€.

Samalla hetkellä kun nainen saa sakkolapun käteensä, hänen puhelimensa piippaa kolmesti. Kaikki kolme lippua tulevat kerralla. Nainen näyttää niitä tarkastajalle. ”No juu, nyt sinulla näyttää olevan kolme lippua, mutta silloin kun kysyin, ei ollut yhtään. Sakko pysyy voimassa.”

Nainen purskahtaa tilanteesta järkyttyneenä itkuun, ja poistuu raitiovaunusta seuraavalla pysäkillä sakkolappuineen ja kolmine sporalippuineen.

Tapaus 2. Paikallisjuna on lähdössä laiturista. Junaan juoksee viime hetkellä mies, jonka takin liepeet on jäädä ovien väliin. ”Huh, ehdinpäs”, mies toteaa, ja istahtaa viereeni. Mies kaivaa esille kännykän ja ostaa matkalipun.

Tarkastajat tulevat heti kun juna lähtee liikkeelle. Ihmiset näyttävät matkalippujaan. Myös vieressäni istuva mies näyttää lippuaan puhelimesta. ”Hmm, tämä juna lähti liikkeelle klo 8.38. Tämä lippu on ostettu vasta klo 08.39.” Mies kertoo nauraen, että hän ehti hypätä junaan juuri ja juuri ennen kun se lähti liikkeelle. ”Juu, mutta matkustajalla täytyy olla voimassa oleva lippu junaan noustessaan.” Mies sai sakot, 80€.

Lähes kaikki vaunussa istuneet matkustajat tuijottivat tapahtumia suu auki. Oli lähellä etten kysynyt tarkastajalta, että entäs minä, joka maksan lippuni kertamaksulla matkakortillani. Eihän minullakaan ole lippu voimassa kun astun junaan, vaan vasta lipun leimaamisen jälkeen. Leimauslaite kun on vaunussa sisällä, ei vaunun ulkopuolella.

En kuitenkaan uskaltanut kysyä mitään, sillä pelkäsin saavani sakot itsekin.

Mitäs sanotte? Menivätkö nämä jutut teidän mielestänne ihan oikein? Virallisten sääntöjen mukaan varmasti kyllä. Itse en kuitenkaan voi olla miettimättä, minne ihmisiltä on kadonnut kaikki inhimillisyys, sääntöjen soveltaminen, tai vaikkapa omalla järjellä ajattelu.

Kimmat kuntoon, vaikka rantasaunassa

tunnetila: ilo

Meille on tullut ystäväni Iinan kanssa yhteinen traditio. Olemme viime aikoina osallistuneet puolivuosittain Karjalohjalla Kylpylähotelli Päiväkummussa järjestettyihin naisten hyvinvointiviikonloppuihin.

Viihdymme molemmat Karjalohjalla erinomaisesti, joten aina kun kutsu* rentoutumaan tulee, lähdemme mukaan hyvillä mielin. On ollut todellinen ilo päästä tekemään yhteistyötä Päiväkummun kanssa nyt jo useamman kerran.

Kun kävimme Päiväkummussa ensimmäisen kerran, tutustuimme silloin hetki sitten remontoidun elämyskylpylän palveluihin. Vietimme mukavan hemmotteluiltapäivän kylpylässä, ja kylpylähetken myötä kiinnostus paikan muita palveluita kohtaan heräsi.

Seuraavaksi vietimme Karjalohjalla Hellitä hetkeksi! -viikonloppua viime syksynä. Naisten hyvinvointiviikonloppuja Päiväkummussa vetää liikunnanohjaaja, valmentaja Katja Keränen.

Katja räätälöi tunnit osallistujien tason mukaiseksi, ja tuntien haastavuuteen voit vaikuttaa itse ottamalla vähän iisimmin, tai haastamalla itsesi kunnolla. Tarjolla on aina monipuolista liikuntaa, esim. tällä kertaa joogasta cirquit trainingiin, ja voit osallistua niille tunneille, jotka sopivat sinulle itsellesi juuri siihen hetkeen.

Treenaamisen lisäksi hyvinvointiviikonloppuihin kuuluu olennaisena osana ruoka. Tarjolla ei ole uusimpien villitysten mukaisia terveysruokia, vaan Päiväkummussa luotetaan maukkaan kotiruoan ja rapeiden salaattien voimaan. Ruoka Päiväkummussa on aina ihan tolkuttoman hyvää!

Yhdeksi lempipaikoistamme Iinan kanssa on muodostunut Päiväkummun rantasauna. Vaikka kylpylässä olisi paljon ihmisiä, niin rantasaunalla saa yleensä olla ihan rauhassa.

Sauna on viihtyisä ja sen tilavissa oleskelutiloissa viihtyy pidempäänkin. Tällä kertaa varasimme rantasaunalla olemiseen kunnolla aikaa. Iina teki näppäränä naisena takkaan tulet ja istuimmekin hetken takkatulen ääressä makkaraa paistaen.

Makkaranpaiston lomassa kävin uimassa jääkylmässä vedessä, ja järvestä pääsin suoraan löylyjen lämpöön. Nautin noista rauhallisista hetkistä joka solullani! Vaikka tykkään maailmalla matkustamisesta, niin olen kyllä sisimmältäni täysin suomalainen. Rakastan rantasaunaa, järveä, ja takassa rätisevää tulta. Aika harva asia maailmassa pääsee tuon yhdestelmän ohi lempiasioiden listallani.

Kiitos taas Päiväkumpu, pidit meistä oikein hyvää huolta!

Kuva minusta terassilla: Iina/MouMou

(Vielä) valkoiset tennarit

tunnetila: tykkäys

Vappu ja valkoiset nahkatennarit! Eipä voisi fiilis paljon parempi olla!

Hankin itselleni joskus vuosia sitten, silloin kun kotimainen Saint Vacant vielä valmisti naisten kenkiä, valkoiset nahkatennarit. Ehdin käyttää kenkiä muutaman kerran, ennen kun sotkin niihin jotain mustaa väriä. Tuoretta asfalttia ehkäpä? Väri ei koskaan lähtenyt kengistä pois, ja kenkien käyttö jäi valitettavan vähälle. Siitä lähtien olen haikaillut valkoisten nahkatennareiden perään.

Tänä keväänä sain valita niin ikää kotimaisen Pomarin valikoimista itselleni kengät. Heti kun näin Pomarin verkkokaupassa nämä valkoiset nappanahkaiset tennarit*, tiesin valitsevani ne. Samaa kenkää on saatavilla myös mustana, vaaleanpunaisena ja vaaleansinisenä, mutta valkoisten tennareiden kaipuu meni jopa mustien kenkien ohi.

pusero Marimekko, housut M&S*, huivi Shopbop,
laukku Yoop!, tennarit Pomar*

Tykkään näistä kengistä ihan superpaljon! Kaikki asut näyttävät raikkaammilta ja keväisemmiltä, kun jalkaan sujauttaa valkoiset tennarit. Tennareiden puhtaanapito-ongelma on kuitenkin jo heti läsnä.

Näissä kuvissa tennarit vielä loistavat kohtalaisen puhtaina, mutta odottakaapa vaan, kun näette asukuvan nämä kengät jalassa joskus elokuussa. Ihan hirvittää ajatella, miten saan muutamassa kuukaudessa tuhottua nämä freeshit kaunokaiset tunkkaisen harmaiksi.

Kengät on kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi, ja on ihan pöljää jos jokaista askeltaan joutuu varomaan. Niinpä päätin, että nämä kengät lähtevät mukaani Espanjaan, ja että elämän jäljet saavat niissä näkyä. Huollan kenkiä parhaani mukaan, katsotaan mihin se riittää.

Jos sitten syksyllä tuntuu, että kenkiä ei voi enää niiden tuhruisuuden vuoksi käyttää, niin nämähän voi vaikka kesän jälkeen maalata! Kengät on kokovalkoiset, ja suutarit tekevät maaleineen ihmeitä. Uutta valkoista pintaa vaan päälle, ja kenkien elämä jatkuu vielä useamman kesän!

Ihanaa Vappua ja kuivia kevätkatuja kaikille!!!

Kuvat: Iina / MouMou

Biitsillä

tunnetila: tyytyväisyys

Pikaiset sunnuntaiaamun terveiset biitsiltä!

Läksin lauantaiaamuna pienen lentolaukun kanssa taivaltamaan bussille. Ilma oli harmaa ja viileä. Mieleni oli kuitenkin iloinen, sillä olin lähdössä viettämään viikonloppua Karjalohjalle Kylpylähotelli Päiväkumpuun* ystäväni Iinan kanssa.

Mietin bussille kävellessäni, että seuraavan kerran haluan Päiväkumpuun kesällä. Olen ollut Päiväkummussa syksyllä, talvella ja nyt keväällä, ja sää on joka visiitillä ollut viileä ja sateinen.

Karjalohjalla meitä odotti harmaus, ja taivas oli täynnä synkkiä pilviä. Olimme iloisia siitä, että ohjelmassa oli lounas ja sen jälkeen  pilatesta. Eipähän tarvitsisi olla ulkona.

Pilateksen jälkeen päätimme mennä rantasaunalle saunomaan ja grillaamaan. Puhuimme myös uimisesta, mutta se kuulosti siinä hetkessä ainoastaan huonolta vitsiltä.

Kun sitten astuimme kylpylähotellista ulos, meitä kohtasi hämmentävä yllätys. Ulkona oli upea sää! Aurinko paistoi todella lämpimästi, ja synkät pilvet olivat kaikonneet taivaalta.

Otimme pitkään aurinkoisella biitsillä valokuvia, emmekä palelleet lainkaan. Oli ihan uskomaton tunne!

Kävin jopa uimassa ennen saunaan menoa. Ihan tuosta vaan! Vesi oli toki lähes avantokylmää, mutta ilma oli muutaman tunnin kuin Suomen kesä kauneimpina päivinä.

En tiedä yhtään mistä tuo omituinen lämpöaalto tuli, mutta täytyy sanoa että nautin siitä valtavasti!

Kivaa sunnuntaita! Me jatketaan viikonloppua aamiaisen, hydrobicin, joogan ja rentoutuksen merkeissä. Ei voi valittaa!