tunnetila: tyytyväisyys
Siinä se sitten oli, vuosi 2017.
Aloitin vuoden ehkä alavireisemmin kuin koskaan. Tein valtavasti töitä ja puuhastelin kaikkea, mutta tuntui että vain juoksin paikoillani. En päässyt eteenpäin vaikka kuinka yritin. Olin myös kipeänä koko alkuvuoden. Tuntui, että elämäni oli yhtä taistelua.
En oikein tiedä missä vaiheessa elo ja mieli alkoivat muuttua valoisimmiksi, mutta toukokuisella Madridin matkalla muistan nauttineeni jo elämästä ilman kurkkua puristavaa tunnetta. Myös kuukausia kestänyt flunssa oli tuossa vaiheessa selätetty.
Kevään kipuilun jälkeen olemiseni helpottui, ja löysin taas paikan elämässäni.
Voi että miten ihana onkaan olla oma itsensä ja tuntea, kuinka elämä soljuu eteenpäin. On ihan äärimmäisen vapauttavaa kun osaa ottaa asiat asioina, eikä henkilökohtaisesti.
Elämää helpottaa myös ymmärrys siitä, että kannattaa yrittää muuttaa vain niitä asioita, mihin voi itse vaikuttaa. Energiaa ei kannata tuhlata asioihin, joille ei voi mitään.
Aina silloin, kun joku valittaa muutamasta ylimääräisestä kilosta tai muusta oikeasti turhanpäiväisestä, mietin itsekseni, miten hyvin kyseisellä henkilöllä on asiat. Jos tuo on suurin murhe mikä hänellä on, valittaja saa olla todella onnellinen!
Vaikka mitään sen kummempaa tai maailmoja mullistavaa ei elämässä tapahtuisikaan, niin tyydyttävä ja antoisa arki on juuri sitä parasta mitä elämällä on tarjota. Tärkeintä on ettei koko ajan ahdista!
Näiden simppeleiden ajatusten ja talvisten kuvien myötä, toivon jokaiselle Teistä oikein ihanaa vuodenvaihdetta!
Onnellisuutta, terveyttä, iloa, onnistumisia ja hyvinvointia tulevalle vuodelle! Kiitos kuluneesta vuodesta!
Täyttäkööt vuosi 2018 myös kaikkia niitä hullujakin toiveita, joita uskallatte (vaikka edes salaa) toivoa! Ansaitsette sen, Teistä jokainen!
