Browsing Category

loma

Vinkkejä Madridin kävijälle

tunnetila: muistelu

Olimme Madridissa toukokuussa, ja vasta nyt ehdin vihdoin istumaan reissuvinkkipostaukseni ääreen. Postaus on vain 5kk myöhässä, ei kai siinä mitään… Parempi kuitenkin myöhään kun ei silloinkaan, eli tässä muutama matkavinkki Madridiin.

  • Museot. Madridissa on ihan huikeita museoita! Museot Reina Sofia, Thyssen ja Del Prado muodostavat museotriangelin, eli sijaitsevat lähellä toisiaan. Yhdessä päivässä näitä kaikkia ei kuitenkaan kannata yrittää ahnehtia. Yksi iso museo (ja pari pienempää nähtävyyttä) päivässä riitti ainakin meille. Halusin ehdottomasti nähdä Picasson Guernican, joten tällä reissulla kävimme Reina Sofiassa.
  • Parque del Buen Retiro. Jos olet Madridissa kesällä, ja sisämaassa vellova helle tuntuu tukahduttavalta, kannattaa paeta kaupungin useisiin suuriin puistoihin. Esimerkiksi El Retiro -puistossa on kaunis kristallipalatsi ja pieni museo, joissa molemmissa kannattaa piipahtaa.
  • Rosaleda -ruusupuutarha, josta lisää tietoa aiemmassa postauksessani.
  • San Isidro -festivaali toukokuussa. Olimme sattumalta Madridissa San Isidro -festivaalin aikaan. Neljän päivän ajan festivaalia juhlittiin ympäri kaupunkia tanssien, laulaen, syöden ja juoden. Kaupungin suurimmilla aukioilla (esim. Plaza Mayor) esiintyi juhlapäivien aikana kymmeniä bändejä ilmaiskonserteissa.
    Suurissa puistoissa (esim. Pradera de San Isidro) oli myös suuren luokan festaritunnelmaa. Puistoissa oli joka ilta ilmaisfestarit, ja tunnelma oli mieletön. Kymmeniätuhansia ihmisiä, ruokakojuja silmänkantamattomiin, iso festarilava ja huikeita espanjalaisia bändejä.
    Vaikka kaikki bändit olivat meille tuntemattomia, niin muutamilla niistä oli niin hyvä meno, että olemme kuunnelleet kyseisiä bändejä vielä kotonakin. Musiikin avulla pääsee mahtavasti palaamaan lomatunnelmaan.

  • Suosikkialueeni kaupungissa oli ehdottomasti Malasaña. Värikkäitä taloja, pieniä sieviä butiikkeja vintagesta tämän hetken kuumimpiin brändeihin, graffiteja ja valtava määrä ravintoloita. Tällä alueella olisi viihtynyt pidempäänkin!
  • Uusi espanjalainen vaatebrändi, johon tällä matkalla tutustuin ja ihastuin, oli Friday’s Project (liike osoitteessa Fuencarral, 9). Sovittelin liikkeessä ison kasan vaatteita, mutta oikeita kokoja lemppareistani ei löytynyt. Toivotaan parempaa onnea seuraavalla kerralla.
  • Kiva pizzeriakonsepti Cien Pizzitas, löytyy Madridista muutamasta eri osoitteesta. Kuten nimi kertoo, tarjolla on sata erilaista pizzaa, ja pizzoja saa pizzitoina, eli pieninä ”pitsasina”. Otin kaksi erilaista pientä pizzaa, täytteinä muistaakseni savulohi-ranskankerma-capris ja päärynä-sinihomejuusto-rucola. Pienet pizzetat olivat söpöjä ja superhyviä!
  • Ravintola Bosco de Lobos (Architecture School, Hortaleza 63) Arkkitehtikoulun yhteydessä oleva näyttävä rakennus kätkee sisäänsä hyvin mielenkiintoisen ravintolan. Ravintolan kirjahyllyiltä voi ruokaa odotellessa napata arkkitehtuuria käsittelevän teoksen, ja lueskellessa aika kuluu kuin siivillä. Söin ravintolassa muistaakseni kampasimpukka-pinaattipastan, ja se oli ihanan kermaista ja maistuvaa.
  • Lolo Polos -artesaanijäätelö (Calle del Espíritu Santo, 16) Käsintehtyjä, pelkästään tuoreista hedelmistä ja eksoottisista mausteista tehtyjä mehujäitä. Oma mehujääni oli tehty vadelmista ja viherpippurista. Raikasta ja välillä polttavan mausteista. Ihana herkku helteiseen päivään!

  • Kauppahallit. Madridissa on paljon ihania kauppahalleja, joissa on kiva käydä maistelemassa vaikkapa paikallisia tapaksia ja viinejä. Kävimme Mercado de San Miquelissa lauantai-iltana, ja kauppahalli oli tuolloin niin täynnä, ettei sekaan mahtunut. Kävelimme hallin käytävät läpi ihmismassaan puristuneina, emmekä edes harkinneet syövämme siellä mitään. Äkkiä ulos, ja parempi yritys seuraavalla vierailukerralla.
  • Mercado San Ildefonso (Fuencarral, 57). Moderni ja trendikäs kauppahalli monessa kerroksessa trendikkäällä Malasañan alueella. Suosittelen piipahtamaan!

Mitähän muuta? Tässä nämä ensimmäisenä mieleeni tulleet vinkit. Jos teille tulee mitä tahansa kysyttävää Madridista, vastaan mielelläni jos vain osaan.

Jos olin postauksen alussa nolona siitä, että tämä postaus tulee 5kk myöhässä, niin ei tämä vielä mitään. Olen nimittäin luvannut kirjoittaa vinkkipostaukset myös Prahasta, jossa kävin viimeksi toissakevänä, ja Macaosta, jossa matkailimme Hongkongin reissun yhteydessä maaliskuussa 2016.

Ja niin, onhan tuolla postausluonnoksissa vielä vinkkipostaus Washingtoniin. Minähän vuonna me siellä oikein oltiin? Taisi olla 2012. Ei jestas! Kuvat ja kaikki on ollut valmiina jo kohta kuusi vuotta, mutta tekstiä en vaan saa aikaan. Arvatkaa hävettääkö olla näin saamaton?

Onneksi oli tämänkin postauksen kuvat jo valmiina. Ilman niitä en olisi varmaan edes muistanut mitä kaikkea tuolla lomalla tuli tehtyä. Mainittakoon muuten vielä se, että tälle reissulle en ottanut lainkaan kameraa mukaan. Napsin kaikki reissukuvat Huawei P10:llä ja pärjäsin pelkällä puhelimella erinomaisesti. Kuten jo aikaisemmin todettu, Huawei P10:n kamera on vertaansa vailla.

Onkiko kuvassa?

tunnetila: tyytyväisyys

Löysin jemmasta vielä yhdet asukuvat kesälomareissultamme. Vaikka asu on näille Suomen alkusyksyn säille vähän turhan kesäinen, niin uskokaa tai älkää, minulla oli tuo sama asu päällä viime viikolla töissä!

Jalassa oli kyllä lenkkarit kevyiden sandaaleiden sijaan, ja ulkona päällä oli takki ja kaulassa lämmin kashmirhuivi. Uutinen tässä on kuitenkin se, että pusero on tyttömäinen alaosan rimpsuineen ja väriltään army-vihreä, ja silti minulla oli LOMAVAATE päällä arjessa. Jee, mikä onnistuminen!

pusero ja pellavahousut OVS, laukku Massimo Dutti,
aurinkolasit Triwa, sandaalit Marenas*

Myös tämä pusero on niitä OVS:n L-kokoisia ostoksia, joita tein innoissani -70% alesta. Pusero maksoi muistaakseni 7€. Ja nämä pellavasekoitehousut taisivat olla 20€.

Housut on ihan ylivedot! Housuissa on 55% pellavaa, ja loput viskoosia. Parhaat pellavahousut ikinä! Eivät rypisty sitten millään!

Metsästin housuista oikeaa kokoa kolme päivää. Ensimmäisenä päivänä kun kävin Sanremon OVS:ssä löysin housut koossa 38. Seuraavana päivänä housuja löytyi myös 34:na.

Mieheni ihmetteli kun joka päivä kävin saman liikkeen kaikki housurekit läpi, mutta kerroin etsiväni housuja oikeassa koossa, ja oli ihan sellainen tunne, että ne tulevat vielä vastaan.

Aletuotteista on yleensä ihan turha metsästää oikeaa kokoa, mutta aavistukseni osui tällä kertaa oikeaan, ja kolmentena päivänä löysin housut koossa 36. Olin niin iloinen!

Ja niin, tuo postauksen otsikko. Vasta nyt huomasin kuvissa jaloissani jonkun mustan kapistuksen. Kuvia otettaessa en huomannut sitä lainkaan. Mikä ihme se on? Onki? Selfietikku? Joku teleskooppivapa se näyttää olevan. Kaikenlaista sitä jää huomaamatta, kun yrittää poseerata tohkeissaan kameralle.

Rento kynähame

tunnetila: tykkäys

Olin hieman pulassa kun pakkasin vaatteita kesälomamatkalle mukaan. Tiesin että housut, kuinka ohuet tahansa olivatkaan, olisivat matkalla liian kuumat. Minulla ei kuitenkaan ollut yhtään kevyttä hametta helteisiin.

Päätin jo pakata mekkojen lisäksi mukaan vain yläosia ja lähteä reissuun ilman hametta. Ajattelin käydä ostamassa sellaisen, ihan sama minkälaisen, heti ensimmäisenä matkapäivänä.

Juuri ennen lähtöä muistin kuitenkin omistavani Gerry Weberin vuoritetun trikoisen kynähameen. Olin ostanut todella laadukkaan klassikkohameen jo vuosia sitten, mutta olin käyttänyt sitä vain muutaman kerran, mm. äitini syntymäpäiväjuhlissa.

t-paita H&M Premium, hame Gerry Weber, korut LillanHelsinki*,
laukku Massimo Dutti, sandaalit Marenas*


Nyt pakkasin hameen mukaani vaikka olin aika varma, ettei noin siistille vaatteelle tule reissussa lainkaan käyttöä. Mitä vielä! Hame oli mekkojen (ja bikineiden) lisäksi reissun käytetyin vaate. Yhdistelin sitä ihan kaikkeen!

Edellisessä asussa hame oli yhdistettynä tyttömäisempään yläosaan ja kävin tuossa asussa illallisella. Tässä yhdistin saman hameen perus t-paitaan. Tämä asu päällä vietin päivän Nobelin puistossa ja Villa Ormondin japanilaisessa puutarhassa Sanremossa.

Hame jousti joka suuntaan, oli rento mutta siisti, ja vielä bonuksena peitti sievästi polvet. Siksi se tuntui sopivan tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Miten olenkaan voinut unohtaa näin hyvän vaatteen olemassaolon?!

Villa Nobel
Corso Cavallotti, 116

Villa Ormond
C.So Cavallotti 113,
18038 SANREMO

Kokomerkinnästä viis!

tunnetila: tykkäys

En juurikaan käynyt kaupoilla Nizzassa, mutta Sanremossa shoppailin senkin edestä.

Hotellimme oli Sanremon suurimman ostoskadun (Via Giacomo Matteotti) päässä, joten siitä oli helppo piipahtaa ostoksilla silloin kun siltä tuntui. Kun meneillään oli vielä alen loppuhuipennus, ja alennukset olivat parhaimmillaan 80%, voitte uskoa että olin innoissani.

Ostoskadulla oli italialaisbrändi OVS:n kolmikerroksinen liike, ja sieltä löysin aarteita ihan pilkkahintaan. OVS on hinnoiltaan kuin paikallinen H&M, ja kun niiden hintojen päälle vielä roiskaisee -70% alelapun, oli ilo ylimmillään.

toppi OVS, hame Gerry Weber, laukku Massimo Dutti,
korvikset Kalevala Koru, aurinkolasit Triwa, sandaalit Marenas*

Tarkkana edullisissa liikkeissä saa kuitenkin kaikkialla olla. OVS:n valikoimista noin 90% on keinokuitukamaa, mutta tälläkin kertaa onnistuin löytämään sieltä mustat rypistymättömät (!) pellavasekoite culottesit (joissa olen asunut niiden ostamisesta lähtien) ja kaksi puuvillaista puseroa. Toinen puseroista näkyy näissä asukuvssa.

Henkäyksen kevyt, maltillisin röyhelöhihoin somistettu pusero löytyi alerekiltä kauniina mutta yksinäisenä. Kaikki sen kaverit oli jo myyty, ja tämä suurin, koon XL pusero oli jäänyt jäljelle. Pusero näytti kokomerkinnästään huolimatta aika pieneltä, ja kun tämän mallinen pusero saa ollakin vähän reilu, nappasin sen sovitukseen.

Pusero oli ihana! Ihastuin sen väljyyteen ja keveyteen niin paljon, etten voinut jättää sitä ostamatta. Hintaakin kun sillä taisi olla alennuksen jälkeen 6€. Toinen pusero jonka ostin OVS:stä samalla reissulla, oli kokoa L.

Laitoin ostosreissun jälkeen siskolleni viestiä ja kerroin, että olen ollut reissussa croissanttien, pizzan ja pastan luvatussa maassa vasta vähän yli viikon, ja jo nyt ostan koon L ja XL vaatteita. Pohdimme yhdessä mihin kokoon siirryn yli kahden viikon lomailun jälkeen.

Reissu on nyt takana ja ostokseni mahtuvat edelleen päälle, huh! Mutta mitä tästä opimme? Vaatteiden kokomerkintöjä ei kannata orjallisesti tuijottaa. Jos minä olisi reissussa sovittanut vain koon S vaatteita, olisin varmasti masentunut kun mikään vaate ei mahdu päälle. Italialaiset koot on aina ihan arvaamattomia!

Otin aina sovituskoppiin mennessäni samasta vaatteesta pari kokoa ja kokeilin aina ensin sitä suurempaa. Mielummin niin päin, että joutuu vaihtamaan liian suuresta pienempään, kuin niin, ettei vaate mahdu päälle. Ja jos osuu nappiin heti ensimmäisellä kerralla, saa olla tyytyväinen vähäisten sovitusten määrään!

Sanremon parhaat

tunnetila: ihastus

Neljän päivän Nizzassa oleilun jälkeen matkustimme junalla Italian puolelle Rivieraa, Sanremoon. Olin innoissani, sillä en tiennyt Sanremosta juuri mitään.

Junamatka Nizzasta Sanremoon kesti vähän yli tunnin, lipun hinta oli 15€/hlö. Välimatka Nizzan ja Sanremon välillä on vain 55km, joten yli tunnin matkustaminen ja muutama pidempi pysähdys väliasemilla vähän turhautti. Junan ikkunasta avautuivat onneksi huikeat merimaisemat, joten odottelun jaksoi kyllä.

Perille päästyämme heitimme matkalaukut hotellille ja läksimme tutustumaan kaupunkiin. Muutaman tunnin keskustassa kiertelyn jälkeen totesin miehelleni: ”Koko keskusta taisi olla nyt tässä. Täällä ei ole mitään tekemistä! Mitä ihmettä me tehdään täällä viikko?”

Sanremossa on pieni keskusta, joka koostuu oikeastaan kahdesta shoppailukadusta, vanhasta kaupungista ja satama-alueesta. Jos aluetta vähän laajentaa, silloin pääsee uimarannoille, joita on kymmenkunta vieri vieressä. Siinäpä oikeastaan kaikki.

Keskustan toisessa päässä, juuri ennen uimarantoja, on Sanremon kuuluisa Casino. Suurimman ostoskadun varrella on elokuvateatteri. Ensimmäisen kaupunkikierroksen jälkeen totesimmekin, että okei, jos täällä ei ole mitään muuta tekemistä, niin uidaan, uidaan ja uidaan, käydään leffassa ja piipahdetaan Casinolla.

Alkukauhistuksen jälkeen tuli tunne, että Nizzan pahan olon ja turistipaljouden jälkeen tämä paikka on sittenkin juuri sitä, mitä lomalta kaipaamme. Olimme täysin oikeassa. Loma verkkaisesti hengittävässä Sanremossa teki allekirjoittaneesta äärimmäisen onnellisen ja todella rentoutuneen.

Voisin kirjoittaa Sanremosta pidempäänkin, mutta pidän postauksen komapktina ja kohtuullisen asiapitoisena, jotta jaksatte kahlata sen läpi. Tässä tulee siis jälleen ranskalaisin viivoin parhaat vinkkini Sanremon matkaajille.

  • hotelli: Hotel Globo & Suite; vaatimaton perushotelli, mutta sijainti kerrassaan täydellinen! Heti hotellin vierestä alkoivat kaupungin kaksi tärkeintä ostoskatua. Hotelli sijaitsee keskustan pääaukiolla (Piazza Colombo), jossa on mm. linja-autoasema sekä useita jäätelöbaareja ja kahviloita. Yhtenä reissumme illoista eräässä aukion ravintoloista musisoi taitava italialainen trubaduuri. Olimme jo päättäneet mennä yöpuulle, joten vähän harmitti kun kuulimme trubaduurin aloittavan keikkansa. Hotellihuoneemme ikkunat avautuivat kuitenkin suoraan aukiolle, joten avasin ikkunat sepposen selälleen ja nautimme lämpimän illan tunnelmasta hotellihuoneessamme. Tuo oli täydellinen hetki!
  • nähtävyys: Vanha kaupunki (La Pigna). Pieniä kujia, sokkeloisia pikkukatuja, hankalasti noustavia jyrkkiä rappusia. Välissä avautui pieniä aukioita, joilla saattoi olla koulu, kirkko tai vaikkapa pienet markkinat. Seassa pikkuruisia ravintoloita, joissa sai hyvin autenttisia pasta-annoksia ja tiramisua pieneen hintaan.
  • kokemus: Bussana Vecchia. Vuonna 1887 maanjäristys tuhosi vuoren huipulle rakennetun keskiaikaisen Bussanan kylän. Kylän suuresta kirkosta jäi jäljelle vain rauniot, ja kylä autioitui ja muuttui aavekaupungiksi. Kylä oli asuttamatta lähes sata vuotta, kunnes 50-luvulla taiteilijoita alkoi kiinnostaa kylän kauneus ja traaginen menneisyys. Hiljalleen taiteilijat ympäri maailman valloittivat Bussana Vecchian, ja nykyään kylä on täynnä elämää. Taiteilijat ovat kunnostaneet tuhoutuneita rakennuksia, ja heillä on taloissa asunnot sekä ateljeet. Vuoren huipulla sijaitseva kylä elää nykyään pääosin turismista, mutta siitäkin huolimatta se on säilyttänyt viehättävät ominaispiirteensä. Bussana Vecchia on niin huikea paikka, että siitä on tulossa vielä oma, erillinen postauksensa.
  • shoppailu: Ensimmäisen kaupunkikierroksen jälkeen totesin, että onneksi en tullut tänne shoppailemaan. Liikevalikoima parilla kadun pätkällä kun tuntui kovin suppealta. Voi miten väärässä olinkaan! Hotellin täydellinen sijainti (ja vaateliikkeiden jättialet) houkuttelivat minut piipahtamaan kaupoilla tämän tästä. Ostin Sanremosta vaikka mitä! En muista olenko koskaan ostanut miltään lomareissulta näin paljon vaatteita kuin nyt ostin. Parhaat löydöt tein italialaisten OVS:n, NunaLien ja Floreizan valikoimista. Myös vanha kunnon Benetton oli aleaikaan aika mukava paikka. Asupostauksia tulossa!
  • rannat: Nizzan kivirantojen jälkeen Sanremon rantojen kuuma hiekka tuntui varpaiden välissä taivaalliselta! Parhaat rannat olivat kuitenkin kaikki valitettavasti maksullisia. Emme jaksaneet maata rannalla koko päivää, joten skippasimme aina keskipäivän porottavimman helteen, ja siirryimme rannalle iltapäivisin. Iltapäivälippu (klo 14-19) maksoi noin 9€ ja parhaimmillaan hinta sisälsi kaksi aurinkotuolia ja varjon.

Sanremon ravintolavinkit ovat tällä kertaa ravintoloita, jotka ihastuttivat reissaajaa hinta-laatusuhteellaan. Ruoka oli Sanremossa yleisesti ottaen edullisempaa kuin Nizzassa. Etenkin viinistä pitävälle Sanremon hintataso tuntui Nizzan jälkeen fantastiselta.

  • Il Mulattiere: yksinkertaisia mutta herkullisia pasta-annoksia kivaan hintaan. Kolmen ruokalajin menu 10€ (sis. runsas antipastolautanen, valitsemasi pasta ja suussasulava jälkkäri), puolen litran viinikarahvi 6€. Piskuinen ravintola Sanremon vanhan kaupungin kapealla kujalla oli tunnelmaltaan yksi koko reissun lemppareistani.
  • La Porta Verde: paras pasta-annos koko reissussa, ehdottomasti! Ihan järjettömän hyvä ja raikas vihreä salaatti, sekä niin ikään vihreä kasvispasta olivat yksi parhaista reissussa syömistäni aterioista. Harmikseni en yhtään muista mitä tuossa pastassa oikein oli. Illallisen hinta kahdelta oli alle 40€.
  • Ristorante Corradi: Ristorante Corradi näytti ulospäin niin perinteiselle turistipaikalle, että emme edes vilkaisseet sen suuntaan vaan kävelimme ohi. Paikan omistaja (?) tuli kuitenkin jututtamaan meitä ja lupasi, että paikka ei ole ”fancy” eikä ”trendy”, mutta ruoka on ”amazing”. Hauska, englanninkielentaitoinen herra sai huomiomme, ja päätimme testata pitääkö hänen lupauksensa paikkansa. Voi kyllä! Sain eteeni niin täydellisesti grillatun meriahvenen (kuvassa yllä) ja niin maukkaalla öljyllä maustetun vihreän salaatin, että melkein itku pääsi. Myös alkupalaksi tilaamamme kylmäsavulohi oli hämmentävän täydellinen esitys italialaisilta. Maistuva illallinen kaikilla herkuilla maksoi kahdelta Ristorante Corradissa 50€.

Bonuksena vinkattakoon lisäksi muutama herkkupaikka, joista kaksi oli hotellimme edessä olevalla aukiolla, kolmas hotellin alapuolella, lähempänä rantaa.

Ykkösenä leipomo-kahvila Panificio de Mattei (

Sanremo oli täynnä jäätelöbaareja. Testasin niistä muutamaa ja omaksi suosikikseni valikoitui Gelateria Lollipop, sijaintina niin ikää Piazza Colombo. Kaikki maistamamme maut olivat ihan järkkyhyviä!

Ja vielä yksi, Cake Mamas (Via Roma, 145). Ihania, yhdellä suupalalla haukattavia minileivoksia niin monta erilaista, että oli suuri valinnanvaikeus. Uuuuh! Kaikki niin hyviä!

Pieni ja kodikas. Henkeäsalpaavan kauniit maisemat. Vähän nuhjuinen. Jämähtänyt jollekin jo eletyistä vuosikymmenistä. Edullinen ja herkullinen. Rento ja mutkaton. Näillä sanoilla kuvailisin Sanremoa viikon reissun jälkeen.

Viihdyimme kodikkaassa ja sopivan helteisessä Sanremossa todella hyvin. Emme edes ehtineet elokuviin, vaikka ensimmäisenä päivänä ajattelin, että joudumme katsomaan koko teatterin tarjonnan läpi (italiaksi dubattuna!), sillä emme keksi muuta tekemistä.

Emme tehneet Sanremossa paljon, mutta rentouduimme ja nautimme joutilaisuudesta senkin edestä. Casinolla kävimme ja hävisin kympin. Mikä karvas pettymys!

Häviöstä huolimatta Sanremon lomasta jäi superhyvä fiilis!