Browsing Category

loma

Kevyet kesämeikit

14/08/2018

tunnetila: ilo

Hei juteltaisko pitkästä aikaa vähän meikeistä? Tai vaikka meikittömyydestä. Olen nimittäin tämän kesän aikana meikannut kunnolla (sis. enemmän meikkiä kuin ihoa tasoittavan CC-voiteen ja ripsivärin) reilusti alle 10 kertaa.

Toukokuisella Espanjan reissulla meikkasin kolmesti. Flamencoillalliselle, illalliselle Granadassa, sekä viimeisen illan juhlallisuuksiin, kun mieheni sai todistuksen La Herradurassa käymästään kurssista.

Otin reissuun mukaan muutaman meikkituotteen, ja noilla samoilla tuotteilla olen pärjännyt Suomessakin koko kesän. Ajattelin nyt esitellä Teillä tämän kesän luottomeikkini.

Ihoni on ollut koko kesän hyvässä kunnossa, ja päivetys on tuonut ilmeeseeni mukavasti eloa. En siis ole tarvinnut kasvoilleni tuhtia meikkivoidetta. Olen käyttänyt koko kesän Lumenen Natural Perfection CC-voidetta*, jossa on suojakerroin 25.

Myönnän vähän kaunistuneeni, kun puristin tuotetta tuubista ulos ensimmäistä kertaa. Tuote on nimittäin väriltään kirkkaan valkoista! Iholle hierottaessa sen sisältämät väripigmentit kuitenkin aktivoituvat, ja voide sulautuu ihon sävyyn.

Ohut tuote ei peitä ihon virheitä, mutta se tasoittaa ihon sävyä ja saa aikaan kevyen mattapinnan. Kuluneen kesän hikipäivinä iho on pysynyt vähemmän kiiltävänä CC-voiteen ansiosta.

Kyseessä on siis hyvin kevyt kesävoide, joten jos kaipaat peittävyyttä, niin sitä täytyy hakea muista tuotteista. Esimerkiksi Maybellinen Instant Anti Age Eraserista*. Rakastan tätä tuotetta!

Näissä toukokuussa Espanjassa otetuissa kuvissa tuotetta on jäljellä puoli tuubia (kuvissa vasemmalla), mutta nyt se vetelee jo viimeisiään. En kestä sitä hetkeä kun tuo tuote loppuu, enkä saa ostaa uutta tilalle!

Alunperin silmänalusille tarkoitettu tummuuden ja juonteiden peittäjä on toiminut minulla koko kasvojen peitevoiteena. Näpyt ja muut ihon virheet katoavat todella hyvin tuotteen alle.

Tuote sisältää goji-marjaa sekä Haloxyl™-aktiiviainetta, joten se ei ainoastaan peitä ihon ongelmia, vaan tekee myös silmänympärysalueesta hetkessä kirkkaamman ja virkeämmän näköisen. Mahtava tuote!

Minulla on käytössä tuotteesta vaalein versio. Viime viikkoina on ollut kiva huomata, että olen jo niin päivettynyt, että voisin helposti vaihtaa seuraavaan sävyyn. Jee, olen kerrankin saanut aurinkoa kaikista käyttämistäni suojakertoimista huolimatta!

YSL:n klassikkovalokynää olen käyttänyt välillä kasvojen ainoana meikkinä. Pari sipaisua valoisuutta silmien alle, nenänpieliin ja kulmaluulle, ja pikainen ilmeen freesaus on valmis. Tätä kikkaa käytin etenkin Espanjassa, jos lähdin vaikka aamiaiselle lähikahvilaan.

Aurinkopuuterina käytin reissussa Lumenen ikisuosikkiani, valikoimista jo poistunutta Arctic Sun Hohdepuuteria. Tuo hohdepuuteri on ollut ainut puuteri ikinä, joka on sopinut aurinkopuuterin omaisesti tuomaan hehkua kasvoilleni kesät talvet.

Yleensä kaikki aurinkopuuterit ovat talvikalpealle iholleni liian tummia. Tuo tuote on ollut täydellinen! Ostin itselleni muutaman hohdepuuterin jemmaan, kun kuulin sen valmistuksen loppuvan. Minulla taitaa olla jäljellä tuosta hamstrauksestani vielä yksi puuteri jäljellä. Sen jälkeen onkin uuden tuotteen metsästyksen aika!

Tervettä väriä ja lisähehkua olen tuonut iholleni niin ikää Lumenen Nordic Glow poskipuna- ja hohdepaletilla*. Kirjoitin tuotteesta aikaisemmin täällä.

Kulmat laitan kuntoon Anastasia Beverly Hillsin Dipbrowlla*, josta on tullut yksi tuotesuosikeistani. Kerroin tuoteihastuksestani ensimmäistä kertaa täällä. Tuote on vedenkestävä, joten sillä pysyy look kunnossa ja kulmat skarppina vaikka uidessa.

Ripsilläni olen käyttänyt koko kesän Maybellinen Total Temptation* ripsiväriä. Ripset kauniisti tuuheuttava ripsiväri tuoksuu herkullisesti kookokselle. Kookoksen tuoksu tulee tuotteeseen kookosuutteesta, joka hoitaa samalla ripsiä.

Olen tykännyt ripsiväristä paljon, ja ihmetellyt sen hyvää kestävyyttä ripsillä kovissakin helteissä. Kuulin kuitenkin, että tuotteesta on olemassa erikseen myös vedenkestävä versio, joka on kuulema sanalla sanoen täydellinen. Ai että! Sellainen täytynee hommata ensi kesää varten!

Raikkaan ja huolettoman kesämeikin on kruunannut itse tekemäni Frantsilan öljytuoksu*. Saan auringon paahteessa parfyymeista usein iho-oireita, joten olen huomannut öljymäiset tuoksut paremmaksi vaihtoehdoksi kesäisin.

Kaksi kesää sitten käytin Weledan tyrnituoksua*, nyt tätä itse tekemääni tuoksuöljyä. Ihana että kesällä voi tuoksua ilman ihon kirvelyoireita!

Meikkasitteko Te kuluneena kesänä? Jos meikkasitte, niin oliko Teillä joku kiva uusi löytö, joka kesti iholla helteestä huolimatta? Olisi kiva kuulla myös Teidän hellemeikkivinkkejänne!

Ps. Juuri saamani tiedotteen mukaan Frantsila Scent Lab, jossa tuoksuöljyni tein, on nykyään nimeltään Frantsila Aphotecary. Ihania tuoksutuotteita pääsee siis edelleen tekemään itse TRE:ssä ja Market Helsingissä Pohjois-Espalla. Jee!

Hurmaava Visby

12/08/2018

tunnetila: ihastus

Yksikään Visbyn vanhassa kaupungissa ottamistani kuvista ei tee oikeutta kaupungin kauneudelle. Kaupunki oli kerta kaikkiaan viehättävä! Uskomaton helle teki matkastamme vielä taianomaisemman, enkä ollut uskoa että tuossa satumaisessa paikassa oikeasti asui joku.

”Nää on hei varmasti vaan jotkut lavasteet. Tehty Peppi Pitkätossua ja muita lastenelokuvia varten. Ei täällä voi asua kukaan. Ei vaan voi!” Hoin tuota mantraa koko reissumme ajan ja hihkuin kuin pieni lapsi. ”Oi, kato nyt totakin! Voi apua, tää on varmasti koko kaupungin kaunein talo. Eiku tää on vielä kauniimpi! Siis onko nää oikeita? Ei voi olla!”

Tarunhohtoisen ihastelun katkaisi silloin tällöin vastaan tuleva auto, tai räikeimmässä tapauksessa ruokatarvikkeita kaupan edessä lastaava pakettiauto. Kyllä täällä oikeasti asuttiin ja elettiin arkea. Tosin arkikin tuolla on varmasti kuin satua. Ihmiset ovat aina kilttejä ja kivoja toisilleen, eikä kukaan koskaan epäonnistu missään asiassa.

Olimme kaupungissa vain yhden päivän, eli ihan hirveästi en osaa mitään kaupungin ehdottomia must-kohteita luetella. Uskon kuitenkin, että tuo ihana kaupunki ei kelvottomia paikkoja edes tarjoa, eli etsimällä löytyy varmasti toinen toistaan suloisempia ja laadukkaampia paikkoja kahvitteluun, lounaalle ja illalliselle.

Tässä kuitenkin omia kokemuksiani ravintoloista ja liikkeistä, joissa matkamme aikana piipahdimme.

Butiikit

Idyllien

Visbyn vanhan kaupungin ihanin butiikki! Halusin liikkeestä kaiken, mutten saanut ostaa kuin teetä. Ensin meinasi vähän itkettää, mutta ostin sitten Idyllien omaa teetä useamman paketin.

Upeasti sisustetussa liikkeessä oli todella panostettu tuotteiden esillepanoon. Tummanpuhuva sisustus toi myynnissä olevat pyyhkeet, kylpytarvikkeet, huonetuoksut, teet, saippuat ja vartalovoiteet esille niin houkuttelevasti, että päätin tulla liikkeeseen vielä toiste. Siis vaikka ensi vuonna, kun en ole enää ostolakossa.

Södra Kyrkogatan 8

Karamell Boden

Ihana karkkikauppa, jossa laaja valikoima erilaisia karkkeja. Karkkikauppa on vastapäätä yllä mainittua Idyllieniä, joten liikkeissä on helppo piipahtaa samalla kertaa.

Karkkikauppa oli vierailuni aikana ihan täynnä ihastuksesta kiljahtelevia lapsia, ja tungos oli melkoinen. En sitten jaksanut jonottaa karkkilaareille, vaan nappasin mukaani vain pienen karkkilaatikon. Karkit osoittautuivat vanhanaikaisiksi ”apteekin salmiakeiksi”. Vitsit ne oli hyviä! En muista milloin olisin viimeksi syönyt tuollaista salmiakkia.

Södra Kyrkogatan 7

Kränku

Vanhan kaupungin toiselta laidalta bongaamani teepuoti Kränku osoittautui hyvin suosituksi turistikohteeksi. Pahaa aavistamatta päätin nopeasti käväistä puodissa, mutta lopulta viivyin piipahduksellani varmaankin puoli tuntia.

Ensinnäkin puodin teevalikoima oli niin suuri (yli sata teelaatua), että sen läpikäymisessä meni aikaa. Seuraava jonotus oli kassalle. Mutta onneksi jonotin. Ostin Kränkusta todella hyvää teetä!

Liikkeen oma, vihreän ja mustan teen sekoitus Arvet, tuoksui niin hyvältä, että ostin sitä pelkän tuoksun perusteella kerralla kaksi paketillista. Arvet luomutee sisältää kahden eri teelaadun lisäksi mangoa ja passiohedelmää. Tuo tee on herkullista!

St. Hansplan 4

Akantus

Akantus, paikallisten sisustusliikkeiden kermaa! Jos olisin saanut ostaa reissusta kaiken mitä himoitsin, niin täältä mukaani olisi lähtenyt ainakin tapettia, matto, kaakeleita ja pöytälamppu. Ehkä ihan hyvä, että olen ostolakossa!

Liike oli todella tyylikäs ja sen valikoima oli kuratoitu upeasti. Liikkeessä oli sekaisin uutta ja vanhaa, mutta kaikki tuotteet sopivat toisiinsa ja ympäristöönsä saumattomasti.

Jos käyt Visbyssä, käy ehdottomasti täällä. Vaikka edes ihailemassa ja inspiroitumassa liikkeen tunnelmasta!

St. Hansplan

Ravintolat ja kahvilat

 Trädgår’n

Ravintolan annokset näyttivät ihanilta, mutta me kävimme tuolla vain drinkeillä. Nautin Trädgår’n aurinkoisella kattoterassilla lasillisen ehkä parasta proseccoa, mitä olen koskaan maistanut. Olisi pitänyt kysyä mitä ihmettä se oikein oli!

Hästgatan 17

Restaurang Celine – Tacohuset

Vanhassa kaupungissa pyöriessämme aloimme yhtäkkiä haaveilla pizzalounaasta. Päiväsaikaan auki olevan pizzapaikan löytäminen oli kiven takana, joten heti kun bongasimme ensimmäisen paikan, jonka listassa mainittiin pizza, menimme sisään.

Oma pizzani (margarita, jonka lisätäytteenä gorgonzola) oli superhyvää! Mieheni pizza ei kuulema ollut mitenkään erikoinen, mutta kun oma pizzani oli erinomainen, ja paikasta sai gotlantilaisen pienpanimon olutta, päätin paikan olevan suositukseni arvoinen.

Adelsgatan 22

Ett Rum For Resande

Vanha, pienen näköinen kahvila sattui silmääni juuri silloin, kun muistin haluavani maistaa paikallista erikoisuutta: gotlantilaista sahramipannukakkua! Kurkkasimme sisälle kahvilaan, ja kun tarjolla sattui olemaan juuri tuota herkkua, päätimme istahtaa päiväkahville pieneen puutarhaan.

Pannari oli ihan tuoretta ja lämmintä, ja sen päälle laitettu kermavaahto suli lautaselle. Hillo oli ihanaa ja itse pannari niin hyvää! Pannarin pohjana on riisipuuro, johon sekoitetaan maito, munat, sahrami, manteli ja sokeri. En tiennyt pannarin pohjana olevasta puurosta, joten ensimmäinen lusikallinen oli suutuntumalta todella outo.

Kun sitten tiesin mitä odottaa, katosi pannukakkupala parempiin suihin hyvin nopeasti. Jos kiinnostuitte pannarista, löysin täältä aika alkuperäiseltä vaikuttavan ohjeen.

Ett Rum För Resande tarjoili myös ihanan näköisiä lounaita, suolaisia ja makeita piiraita, erikoiskahveja sekä paikallisia pienpanimo-oluita ja limsoja. Kiva paikka Visbyn parhaiden butiikkien vieressä, suosittelen!

St. Hansgatan 15



Muuta ihanaa Visbyn vanhassa kaupungissa oli kauniit ja vehreät puistot, pysäyttävän hienot vanhojen kirkkojen rauniot (vanhimmat 1200-luvulta), upea, edelleen käytössä oleva kirkko, kapeat kivikadut, toinen toistaan viehättävämmät pienet talot ja sykähdyttävät maisemat merelle.

Jos ette usko minua, niin menkää ja katsokaa itse. Minä ainakin menen!

Itse asiassa olen jo suunnitellut itselleni kaksi Visbyn reissua. Toisen matkan ajattelin tehdä äitini ja siskoni kanssa. Tuolla matkalla keskitymme ostoksiin ja herkutteluun. Toisesta matkasta olen jo puhunut kummityttöni äidin kanssa.

Ajatuksena olisi käydä ensin Peppi Pitkätossun maassa (sekin on Gotlannissa, Kneippyssä, ihan Visbyn lähellä, tietysti!), ja sitten viettää vielä laatuaikaa vanhassa kaupungissa.

Toivottavasti nuo reissut toteutuvat vielä joskus!

Kukallinen kesämekko

09/08/2018

tunnetila: ilo

Nyt on tarjolla harvinaisia kuvia. Nimittäin Nina kukkamekossa*! Ja vieläpä niin ihanassa kukkamekossa, että oikein harmittaa, kun en ole voinut käyttää sitä näillä helteillä.

Visbyn reissullamme laivan ilmastointi, sekä raikas merituuli mahdollistivat mekkoon pukeutumisen yhden illallisen ajaksi. Otin illasta kaiken irti ja liihottelin mekossa laivan kannella auringonlaskua ihaillen.

Ai että miten ihana fiilis tuli, kun kevyen sifonkimekon helma liehui vallattomana kesätuulessa. Näitä, hieman viileämpiä alkusyksyn iltoja, on sääennusteiden mukaan tulossa ihan pian lisää.

Antaa tulla ja tuulla, minä ja kukkamekkoni olemme valmiina!

mekko H&M*, reppu Lilian Urquieta, sandaalit Unisa

Merellinen Visby

07/08/2018

tunnetila: ihastus

Jokainen Tunnetilaa Instagramissa seuraava huomasi varmasti, että kävimme lomalla Visbyn risteilyllä. Matkamme oli upea, ja voin suositella risteilyä täydestä sydämestäni kaikille.

Olimme toukokuun reissussa, joten päätimme, että tänä kesänä nautitaan lomasta kotimaassa. Kun lomaa Suomessa oli kulunut viikko, mieheni alkoi haaveilla äkkilähdöstä jonnekin vähän kauemmas. Minä olin valmis lähtemään reissuun, mutta lentää en halunnut. Niinpä suuntasin katseeni Tallink Siljan verkkokauppaan, ja mietin haluaisinko mielummin lomailla Tukholmassa vai Tallinnassa.

Sattumalta huomasin, että Silja Europa risteilee heinäkuussa kolmena sunnuntaina Helsingistä Visbyhyn, Gotlantiin, ja innostuin matkasta välittömästi. Kurkkasin risteilyiden varaustilannetta, ja jokainen risteilyistä oli lähes loppuunmyyty!

Ensimmäisellä risteilyllä ei ollut yhtään vapaata hyttiä, toisella yksi hytti C-luokassa autokannen alla, ja kolmannella risteilyllä vapaata löytyi B-luokasta. Risteilyt tuntuivat olevan supersuosittuja.

Aikatauluihimme sopi parhaiten keskimmäinen lähtö, joten buukkasimme pienen epäilyn kera hytin C-luokasta. Pakkasin mukaan pussillisen korvatulppia, sillä ajattelin, ettei autokannen alla saa melulta nukuttua.



Visbyn risteily oli aikataulultaan samantapainen kuin päivä Tukhomassa -risteily. Lähtö Helsingistä tapahtui illansuussa, ja perillä Visbyssä oltiin seuraavana aamuna. Aikaa Visbyssä seikkailuun oli runsaasti (olimme itse maissa 8h, mutta pidempäänkin olisi voinut olla), ja Helsinkiin palattiin seuraavana päivänä klo 16.

Risteilyn hintaan kuului hytin lisäksi aamiaisbuffet molempina aamuina, sekä illalliset laivalla molempina iltoina vapaavalintaisessa ravintolassa. Laskeskelimme, että jo ruokailuiden hinta oli niin paljon, että hytillemme ei jäänyt hintaa nimeksikään!

C-hytti oli epäilyksistäni huolimatta siisti, ja siellä oli vasta remontoidun kylpyhuoneen lisäksi myös tv. Hyttinaapureinamme risteilyllä oli rauhallisia pariskuntia, eikä perinteisistä C-hyttikäytävillä bailaavista nuorisoporukoista ollut tietoakaan.

Risteily tuntuikin olevan enimmäkseen pariskuntien ja lapsiperheiden suosiossa. Sitä paitsi jos bailata halusi, niin laivan yökerho oli menomatkalla auki aamu kuuteen!

C-hytin hinta-laatusuhde tällä matkalla oli mielestäni erinomainen! Ainoa harmitus mikä autokannen alla olemisesta oli, oli toimimaton verkkoyhteys. WiFin toimimattomuus ei olisi muuten haitannut mitään, mutta minulle sattui pieni kömmähdys tunnin aikaeron takia.

Normaalisti puhelimeni päivittää automaattisesti kellonajan oikealle aikavyöhykkeelle. Olimme varanneet paluumatkan aamuun hieronnat meille molemmille klo 9 alkaen. Heräsimme kahdeksalta ja menimme yhdeksäksi laivan hoitolaan. Perille päästyämme totesimme kellon olevan Suomen aikaa jo kymmenen, eli puhelimen kello ei ollutkaan päivittynyt verkon puuttumisen vuoksi. Vähän harmitti, mutta moka oli ihan omani. Olisi pitänyt ymmärtää tuo jo nukkumaan mennessä.

Mutta sitten itse Visbyhyn. Visby oli jotain niin kaunista ja ihanaa, etten voinut edes kuvitella! Teen hurmaavasta Visbyn vanhasta kaupungista oman postauksensa, mutta näistä merellisistä kuvista näette jo Visbyn toisen puolen.

Visbyn kivirannat olivat kuin Nizzassa, ja lähes polttavan kuumalla säällä pieni Visbyn satama oli kuin missä tahansa Välimeren kohteista. Yhdeltä rannoista löytyi Euroopan parhaaksi rantaklubiksi valittu Kallis, ja sitä ympäröivät trooppisen tunnelman luovat palmut.

Rannan tuntumassa oli myös jäätelöbaari Glassmagasinet, jonka valikoimassa oli yli 300 eri jäätelömakua! Visbyssä kaikki tuntui olevan maailman parasta tai monipuolisinta. Mieheni totesikin, ettei halua enää koskaan matkustaa Visbyhyn. Sen täydellisyys alkoi kuulema ärsyttää häntä niin paljon. Heh, tavallaan ymmärrän kyllä häntä.

Ihan meren rannalla oli myös Uppsalan yliopiston Gotlannin kampus. Yliopiston paikka oli niin hieno, että aloin jo vakavasti harkita paluuta koulun penkille. On ihan valtava harmi, etten puhu ruotsia! Muuten voisin harkitakin ryhtyväni aikuisopiskelijaksi, ja muuttaa Visbyhyn muutamaksi vuodeksi. Vai järjestetäänköhän siellä kielikursseja aikuisille…?

Vaikka merta ei vanhan kaupungin kaduilla kulkiessaan nähnyt, sen läsnäolon aisti silti. Olisin halunnut tutkia Gotlannin saarta myös vähän laajemmin, mutta tällä kertaa päätimme keskittyä kunnolla vanhaan kaupunkiin ja sen ihmeisiin.

Tallink järjestää opastettuja matkoja myös saaren muihin osiin, ja sellaiselle haluan ehdottomasti seuraavalla kerralla kun piipahdan Gotlannissa. Tämä kerta ei siis todellakaan jäänyt viimeiseksi matkakseni Visbyhyn! Oletteko Te käyneet Visbyssä?

Suppaus, elämä pienoiskoossa

05/08/2018

tunnetila: pohdiskelu

Se olisi sitten siinä. Säiden puolesta ehkä paras kesälomani ikinä. Olo oli muutenkin mahtava koko loman. Pääsin nimittäin lomafiilikseen erittäin helposti heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

Yleensä olo on pitkän kevään jälkeen todella nuutunut, ja vie aina oman aikansa, että kesälomalle osaa rentoutua. Nyt takana oli kuukauden vapaa toukokuussa, sen jälkeen viisi viikkoa töitä, ja sitten alkoi taas uusi loma. Tällainen tahti (kuukausi töitä, kuukausi lomalla) sopisi minulle täydellisesti!

Ehdin lomalla viettää aikaa perheeni kanssa ja mökkeillä mieheni perheen kera. Tapasin ystäviä siellä, täällä ja tuolla. Lähes asuin Allas Sea Poolilla, jonne ostin kuukausikortin toisensa jälkeen. Kävimme Visbyn risteilyllä, ja tuo reissu oli niin huikea etten osannut kuvitellakaan. Piipahdimme myös pienpanomofestareilla Fiskarsissa.

Nautin lomalla extempore hieronnoista ja kasvohoidoista, kävin Linnanmäellä ja juhlin siskoni syntymäpäivää. Treffasin maailman suloisinta ja rakkainta Tatu-koiraa, ja piipahtelin museoissa ihastelemassa erilaisia taiteenmuotoja.

Yksi loman parhaista asioista, joka mahdollisti useat hieronnat, uimisen, museokäynnit sun muut, oli aikatauluttamaton lomailu Helsingissä. Ai että miten kesä-Hesa onkaan ihana!

Pääsin tänä kesänä myös vihdoin toteuttamaan suunnitelmani suppailusta Fiskiksellä. Vihdoin Suomessa oli tarpeeksi lämmintä suppailulle, jossa on siis mahdollista pudota laudalta mereen. Kylmien vesien vuoksi tuo harrastus on tuntunut minusta lähes mahdottomalta täällä kotimaassa.

Kalastajatorpalla, kavereiden kesken Fiskiksellä, sijaitsee suppailua ja purjelautailua tarjoava 20Knots. Ehdin lomani aikana käydä suppaamassa heillä pariin otteeseen. Ensimmäisellä kerralla teimme kunnon lenkin, ja kiersimme Kuusisaaren reipasta tahtia suppaillen. Toisen kerran kävin suppaamassa Iinan kanssa. Tuo reissu mentiin kahdestaan vähän leppoisammalla vauhdilla.

Vaikka osaan jo SUP-lautailun perusteet ja voisin lähteä näine hyvineni pidemmällekin suppausreissulle, en vieläkään ole ihan varma mitä tuosta trendilajista ajatella. Laji tuo upean mahdollisuuden maisemien ihailuun mereltä tai järveltä käsin. Se myös antaa mahdollisuuden nauttia auringosta ja toimii samalla tehokkaana koko kropan treeninä.

Toisaalta taas rennon suppailun takana on jatkuva huoli mahdollisesta laudalta putoamisesta. Katselen supatessa koko ajan vähän varuillani ympärilleni, ja odotan jännittyneenä, milloin seuraava moottorivene ajaa ohi ja saa aikaan aallokon, josta täytyy selvitä. Entä mitä jos alkaa tuulla ja joudun kovaan ristiaallokkoon?

Mitä väliä sillä oikeeasti on, jos putoan SUP-laudalta? Miksi otan siitä niin suuret paineet? Virkistävä pulahdus, nousu takaisin laudalle ja matka jatkuu. Ei siinä sen kummempaa.

Suppaus on oikeastaan kuin elämä pienoiskoossa. Täytyisi osata ottaa rennosti ja mennä vaan eteenpäin, tuli vastaan ristiaallokkoa tai ei. Jos osaa ottaa tarpeeksi rennosti niin ei haittaa, jos välillä vähän keinuttaa, tai jos sattuu putoamaan kyydistä.

SUP-lauta on kuitenkin kiinni jalassasi, eikä se pääse karkaamaan kauas. Lauta ja elämä kantavat kyllä. Kun vain osaisi antaa mennä ihan rennosti!