Browsing Category

ostoksilla

Pysy kotona!

tunnetila: pohdiskelu

Se on kuulkaa niin, että silloin kun on päättänyt olla ostamatta mitään, kannattaa pysyä kotona. Tai ainakin poissa kaupungilta.

Vanhempani olivat viime viikonloppuna Helsingissä, ja teimme koko viikonlopun yhdessä kivoja juttuja. Kävimme mm. Kaupunginteatterissa katsomassa ihanan Rakastunut Shakespeare -näytelmän heti tuoreeltaan (ensi-ilta oli torstaina) ja piipahdimme myös Ateneumissa tutustumassa Veljekset von Wrightin hengästyttävän upeaan maalaustaiteeseen.

Yhdessä vietetty aika oli tosi kivaa! Mutta sitten kun äitini halusi shoppailla, minua alkoi hirvittää.

Lähdin kuitenkin urheasti äitini seuraksi kaupungille (lauantaina JA sunnuntaina, huh!), ja lupasin auttaa äitiäni löytämään ne pari juttua, joita hän tarvitsi. Ajattelin siis, etten katsele mitään itselleni, vaan keskityn ainoastaan äidin ostoksiin. Olipa muuten helpommin sanottu kuin tehty.

Heti ensimmäisenä näin Sokoksella niin kauniin lyhyen villakangastakin, että sydämeni jätti pari lyöntiä väliin ihastuksesta. Kun sitten vielä huomasin, että takki oli 40% alessa, ja siihen päälle tuli vielä alen lisäprosentti 30% minua alkoi melkein itkettää.

En kuitenkaan kiusannut itseäni sovittamalla takkia, joten nyt yritän vain ajatella, että ei se olisi minulle sopinutkaan. Enkä muutenkaan tarvitse enää yhtään takkia, senhän totesin jo aikoja sitten. (Saatoin kuitenkin Googlailla takkia heti kotiin päästyäni. Katsokaa nyt miten ihana! Ääääääää!!!)

Toisen vakavan ihastumisen koin Kampin keskuksen NT Bagsissä. Äitini etsi itselleen kevyttä ja tilavaa mustaa nahkalaukkua, ja myös löysi kaipaamansa NT Bagistä. Myös minä löysin liikkeestä kerrassaan täydellisen, ja jo useamman vuoden etsimäni, simppelin nahkarepun. Reppu oli normaalihintaisena aika hintava, mutta kuinka ollakaan, nyt siinä roikkui punainen -70%:n alelappu. Voi itkun itku!

Myös GANTin kashmirneuleiden ja täydellisten huopien -50% alennus kirpaisi vatsanpohjassa. Eniten mieltäni jäi kuitenkin kaihertamaan tuo villakangastakki ja reppu. Olisin ostanut ne molemmat varmasti, jos olisin saanut tehdä ostoksia mieleni mukaan.

Lohdutukseksi kävin sitten ostamassa avajaistarjouksen innoittamana kolme pulloa Echinacea -kurkkusuihketta Forumiin juuri avatusta Hehkusta. Jotain sallittua tuossa ostamattomuuden tuskassa oli pakko saada ostaa.

Villaa Virosta

tunnetila: tykkäys

Kuinka olenkaan unohtanut julkaista blogissani nämä siskoni minusta joululomalla nappaamat kuvat?! Kuvien julkaisu on ensiarvoisen tärkeää, sillä haluan niiden myötä vinkata Teille ihanasta neulebrändistä, johon tänä talvena olen tutustunut.

Piipahdin joulukuussa Tallinnassa pari kertaa pikkujoulumatkalla. Reissuista ensimmäisellä haahuilin pitkään Viru Keskuksessa päämäärättömästi. Mitään en ollut sieltä ostamassa, mutta kun ulkona satoi kaatamalla, niin valitsin hengailupaikakseni mielummin kuivan kauppakeskuksen kuin kaatosateisen joulutorin.

Päivän päätteeksi kiitin kuitenkin onneani Viru Keskuksessa käynnistäni. Törmäsin nimittäin keskuksen käytävällä virolaisten suunnittelijoiden tuotteita myyvään MUST pop up -liikkeeseen, ja tein sieltä pari kivaa löytöä.

neule Woolish, farkut J.A.P.,
korvikset Illuminate, kengät Pomar*

Toinen löydöistä on iki-ihana ja superlämmin Woolishin Kyoto -neule. 100% villaa oleva jämäkkä pooloneule ei materiaalistaan huolimatta kutita minua lainkaan. Neule istuu päälle hyvin (harvasta neuleesta voi sanoa sen istuvan hyvin), sen mittasuhteet ovat minulle juuri oikeat, ja harmaa villa on juuri täydellisen sävyinen.

Neuleen korkea kaulus on kaksinkertainen ja jämäkkä, ja se pysyy pystyssä kauniisti. Neule on takaa hieman pidempi, joten pakkasella se pitää myös pepun lämpimänä. Tykkään neuleesta valtavasti!

En ollut aikaisemmin kuullutkaan Woolishista, mutta Googlailtuani totesin brändin täyttävän tänä vuonna 90 vuotta! Woolish on siis perustettu vuonna 1928, joten sillä on todella pitkät perinteet sisustustuotteiden ja neulevaatteiden parissa.

Woolishin tuotteet valmistetaan edelleen Virossa, Viljandissa, ja kyseessä on edelleen perheyritys. Brändin omistus kulkee jo neljännessä sukupolvessa.

Ai että miten tykkäänkään yrityksistä, jota eivät muuttuvan maailman myötä ole antaneet periksi, vaan tekevät juttuaan vuosikymmenestä toiseen omalla tavallaan. Tuotteiden valmistaminen lähituotantona on varmasti ponnistelujen takana, ja siksi se on aina hatunnoston arvoinen juttu!

Samalla tavalla kun arvostan virolaista neuleosaamista, arvostan myös Pärnussa tuotteitaan valmistavaa suomalaista Pomaria, josta kirjoitinkin jo mm. täällä. Tämän talven käytetyimpiä juttuja ovatkin olleet juuri nuo näissä kuvissakin näkyvät Kyoto-neule, ja Pomarin vedenkestävät huopakengät. Lähituotantoa parhaimmillaan!

Toinen virolaisten suunnittelijoiden pop up -liikkeestä tekemäni löytö oli kauniit hopeiset korvakorut. Korvisten paketissa lukee Illuminate, mutta harmikseni en löydä ko. brändiä verkosta. Olisin halunnut löytää brändin kotisivut, sillä heillä oli paljon kauniita koruja, joista olisin halunnut vinkata myös Teille.

Päädyin itse ostamaan Illuminaten hopeiset ”palkkikorvikset”, joissa on hopean lisäksi mustaa kiveä. Käytän aika harvoin roikkuvia korviksia arjessa, mutta jostain syystä huomaan pujottavani nämä korvikset korviini jatkuvasti. Korvikset näkyvät hyvin esim. näissä kuvissa.

Sellaisia tuliaisia löysin itselleni joulukuiselta Tallinnan reissulta. Olen kyllä tosi tyytyväinen löytöihini! Kivaa perjantaita ja IHANAA viikonloppua Teille kaikille!

Säästyykö ostamattomuushaasteessa rahaa?

tunnetila: huvitus

Vuoden kolmen ensimmäisen ostamattomuusviikon jälkeen voin todeta, että rahaa ei ole tainnut haasteesta huolimatta jäädä säästöön yhtään normaalia enempää. Shoppailun ja rahankäytön määrä taitaa olla vakio, vaikket ostaisikaan yhtään vaatetta, kosmetiikkaa tai sisustusjuttua. Jonnekin ne rahat menee joka tapauksessa.

Kuten todettu, tammikuu on vaatealennusmyyntien kulta-aikaa. Oman osansa tammialeista ottavat myös esimerkiksi kuntosalit houkutellessaan ihmisiä uuden aktiivisemman elämän pariin heti alkuvuodesta. ”Aloita uusi elämä, nyt koko vuoden jäsenyys vain sen ja sen verran!”

Huonommaksi ostohoukutteluissa ei jää myöskään matkatoimistot. Tammikuussa järjestetään mm. todella suositut Matkamessut, ja messuihin liittyy olennaisena osana matkatarjoukset. ”Osta kesän matkat jo nyt, saat pakettimatkoista 200€ alennusta!”

Tammikuu taitaa olla minulle aina se kuukausi, jolloin tulee käytettyä eniten rahaa koko vuoden aikana. Vaikka tänä vuonna en ole ostanut tammikuussa yhtään tavaraa, olen silti satsannut tulevaan vuoteen ostelemalla kaikkea muuta.

Olen ostanut tammitarjouksesta treenikortteja kolmelle eri jooga- tai pilatessalille. Satsasin niihin rahaa nyt kun sain vähän halvemmalla, ja toivon pärjääväni salikorteilla koko kevään. Ostin myös yhdet tarjouslennot toukokuulle Matkamessuhinnoin.

Salikorttien jemmaan ostelu saattaa kuulostaa hamstraukselta, mutta kun olisin ostanut kevään aikana salikortteja muutenkin, niin ajattelin että on vain järkevää tehdä suurempi satsaus alkuvuoteen, ja ostella vähemmän loppuvuden aikana.

Nähtäväksi jää pitääkö ajatukseni loppuvuoden vähemmästä shoppailusta paikkansa, vai keksinkö taas jotain muuta ostettavaa kun salikortit ja lennot on jo plakkarissa.

Voihan tässä käydä myös niin, että nämä suurimmat rahalliset satsaukset todellakin olivat tässä. Kevään aikana saatan huomata, miten rahaa alkaa jäädä myös säästöön. Vaikka ostamattomuushaasteeni pääasiallinen tavoite on tulla toimeen jo olemassa olevilla jutuilla, niin säästyneet rahat on kyllä ihan mukava bonus haasteeseen.

Kiirunat

tunnetila: ihastus

Näin viime syksynä Marimekon kanta-asiakasillassa Kampin liikkeessä uuden Kiiruna-tyynynpäällisen. En tiedä oliko se hetki jotenkin otollinen ihastumiselle vai mistä se oikein johtui, mutta ihastuin tyynynpäälliseen täysin. Ajattelin, että kuosi oli upein mitä olen koskaan nähnyt!

Ihastus syveni kun kangasta lähempää tutkiessani huomasin, että kangas oli kuosiin kudottu. Rakastan upeita kuosiinkudottuja kankaita!

Vaikka Marimekko on maailmankuulu painotalo, ja he ovat siinä erinomaisia, on kuosiin kudotuissa kankaissa silti jotain sellaista, joka sykähdyttää ihan eri tavalla. Kiiruna-kuosinen tyynynpäällinen oli pakko saada!

Joulun jälkeen kävimme perinteisellä ”äiti ja tyttäret” -joulushoppalureissulla Kuopiossa. Äitini ja siskoni löysivät päivän aikana itselleen vaikka mitä kivoja vaatteita, mutta minä pohdin jo mielessäni tälle vuodelle suunnittelemaani haastetta ostamattomuudesta. Mikään vaate tai muu juttu ei kiinnostanut tai ihastuttanut minua niin paljon, että olisin innostunut ostamaan mitään uutta. Kunnes sitten piipahdimme Marimekossa…

En kerta kaikkiaan olisi tarvinnut yhtään vilttiä, huopaa tai torkkupeittoa, meillä taisi olla niitä ennestään jo neljä, mutta koin jälleen saman sydäntä sykähdyttävän ihastumisen, kun näin Kiiruna -sarjaan kuuluvan huovan. En ollut nähnyt sellaista koskaan aikaisemmin. Huopa oli (taas kerran) hienoin ikinä, ja se oli ihan pakko ostaa!

En tiedä mikä tuossa kuosissa on se juttu mikä saa sydämeni sykkyrälle, mutta voin oikeasti sanoa rakastavani tuota huopaa ja tyynynpäällistä. Ihailen niitä olohuoneessa joka päivä moneen otteeseen, yhdessä ja erikseen. Levittelen huopaa, tutkin sen kuosia ja vaan ihastelen sitä päivästä toiseen. Ihan hassua!

Jännittävää huovassa on myös se, että sen pääväri on ruskea.

Olen huomannut muutaman viime vuoden aikana hankkivani kotiimme vain ruskeita sisustusjuttuja. Ensimmäinen tässä aallossa hankkimani ruskea juttu taisi olla Catalinan juuttimatto olohuoneeseen. Sen jälkeen ostin ruokapöydälle ruskeakuosisen Bungalowin pöytäliinan Olkkarista.

Edellinen ruskea hankintani ennen Kiiruna-huopaa oli niin ikää Marimekon pikkuruinen toffeen värinen Flower -maljakko. Ja niin, onhan meillä myös ruskeat Vallilan pimennysverhot makuuhuoneessa*! Hui, tätä vauhtia meillä on kohta kokonaan ruskea koti!

Mistähän nämä värimieltymykset aina hiipivät mieleen? En lue sisustusblogeja enkä tilaa sisustuslehtiä, joten en tiedä yhtään mikä on milloinkin muodissa. Jostain syystä minulla on nyt kuitenkin menossa ruskea kausi, ja tykkään sen tuomasta kodikkuudesta valtavasti.

Ja nuo Kiirunat, ne ovat varmasti lemppareitani vielä kolmenkymmenen vuoden päästä, oli muoti silloin mikä tahansa! Jotenkin tuo kuosi tuntuu niin kansallisromanttiselta Suomi-designin klassikolta, että se ei voi koskaan lakata ihastuttamasta minua!

Asennetta, beibi, asennetta!

tunnetila: huvitus

huppari Nicki Minaj X H&M*, nahkahousut Jimmy Choo for H&M,
laukku Joop!, nilkkurit Terhi Pölkki, korvikset Illuminati

Vetäisin sunnuntaiaamuna hennon vaaleanpunaisen scuba-kankaisen Nicki Minaj -hupparin päälleni ja siirryin eteiseen laittamaan kenkiä jalkaan. Mieheni tuli ovensuuhun virnuilemaan ja katsoi touhuiluani.

”Vanha nainen! Kyllä huomaa, että mammat pääsee kahdestaan porauslautalle joraamaan.”

Joku saattaisi moisesta kommentista loukkaantua, mutta minä otin asenteellisimman räppiasentoni, vetäisin parit coolit (köh, omasta mielestäni siis…) muuvit ja tokaisin ”NICKI MINAJ IN DA HOUSE!” ja lopuksi läimäytin kädellä nahkahousuihini niin että soi.

Ikä on vaan numeroita ja se on kuulkaa se asenne mikä ratkaisee!

(Sitä paitsi, olin laivalla todella tyytyväinen jättimäiseen huppariini. Sain nimittäin piilotettua huparin alle aika mukavasti täyteen ahdetun joulubuffavatsani…)

Can’t you hear that boom, badoom, boom, boom, badoom, boom, bass. Got that super bass, boom, badoom, boom, boom, badoom, boom, bass… 

Kuvat: Iina/MouMou