Browsing Category

päivän asu

Tikkitakki

tunnetila: tykkäys

Hei kun seuraavan kymmenen vuoden aikana mainitsen blogissani, että tarvitsisin jonkunlaisen takin, niin älkää uskoko. Minä valehtelen.

Haluaminen ja tarvitseminen ovat tietysti eri asioita, mutta jos mainitsen jotain takkitarpeesta, niin sanokaa ”Et tarvitse!” ja muistuttakaa minua tästä postauksesta.

Nyt on nimittäin päässyt käymään niin, että minulla on takki jokaiseen eteen tulevaan tarpeeseen. On paksua ja ohutta untuvatakkia, on trenssi, takki paukkupakkasille, pari sadetakkia, ohuempi ja paksumpi villakangastakki, säänkestäviä ulkoilutakkeja, hyvin ohuita kesätakkeja jne.

Jos ihan totta puhutaan, niin minulla taitaa olla jopa liikaa takkeja. Mutta kuten fiksu ystäväni Ida näitä kuvia napsiessaan totesi ”Suomessa takit on niin tärkeitä, että on hyvä että takkeja löytyy jokaiselle säälle”. Tismalleen näin! Takkeja tarvitaan aina, kunhan niitä vaan mahtuu säilyttämään jossain…

tikkitakki H&M Trend*, huivi Balmuir*,
hanskat Moschino, farkut J.A.P., nilkkurit Agile

Sain valta H&M:n syksy-talvi-mallistosta muutaman suosikkini, ja tämä takki oli ylivoimainen suosikkini koko mallistosta!

Takista tulee toisaalta mieleen 70-luvun tikatut makuupussit. Kun takki on vielä päällä ihanan reilu, se päällä tuntuu kuin olisin pieni lapsi makuupussissa, turvassa kylmältä maailmalta.

Toisaalta taas takissa on myös hieman ylellistä kartanonrouvafiilistä. Ihan kasuaalisti olen tässä matkalla talleille. Olenhan kartanonrouvana Skotlannin nummilla, ja ajattelin lähteä hevosellani Tuulispäällä tarkistelemaan tiluksia…

Talvipukeutuminen on Suomessa oikeasti välillä hyvin hankalaa. Paksu untuvatakki on näille säille vielä liian kuuma. Villakangastakki taas kastuu hetkessä märäksi kun sade yllättää. Ohuen, sadetta kestävän takin alle taas tarvitsee monta vaatekerrosta, jottei vilu iskisi.

Juuri näihin tilanteisiin olen havainnut tämän tikkitakin täydelliseksi! Takki on sopivan ohut, mutta lämmittää kuitenkin mukavasti. Alle mahtuu vaatekerroksia jos tarve vaatii, ja takin pinta hylkii vähän vettä.

Nyt voi siis sanoa, että oli sää mikä hyvänsä, niin minä pärjään kyllä!

Kuvat: Ida / Ida365

Että mitähän hittoa?

tunnetila: hämmästys

Tyhjensin muutama päivä sitten pesukonetta. Kuudessakympissä pestyjen lakanoiden välistä tipahti lattialle harmaa möykky. Sydän muljahti rinnassa. Möykky näytti nimittäin erehdyttävästi yhdeltä lempineuleistani.

Voiko olla, että olen pessyt vahingossa Granan silkki-kashmirneuleeni lakanapyykin seassa kuumassa lämpötilassa? Neuleen, jonka pesuohjeessa mainitaan käsinpesu viileässä.

Kädet vapisten avasin möykyn, ja kyllä, silkki-kashmirneuleenihan se oli!

neuletakki ja neule Grana, huivi Balmuir*,
farkut J.A.P., laukku JOOP!, nilkkurit Agile

Ennen kun ehdin aloittaa naapuriin asti kuuluvan EEEEEEEIIIIIIIIII! -huudon, totesin neuleen näyttävän ihan normaalilta. En ollut uskoa silmiäni.

Ravistelin neuleen nopeasti auki ja kyllä, ensisilmäys piti paikkansa. Neuleelle ei ollut tapahtunut pesussa mitään! Neule näytti tismalleen samalta kuin aina ennenkin. Miten tämä voi olla mahdollista?

Ohuessa neuleessa on 85% silkkiä, 15% kashmiria. Onkohan siellä ruudun toisella puolella materiaaliammattilaista, joka uskaltaisi heittää villin veikkauksen miksi neuleelle ei tapahtunut mitään 60 asteen pesussa ja kovassa linkouksessa?

Kyseinen neule on minulla päällä näissä eilen otetuissa kuvissa, ja kuten huomaatte, neule näyttää moitteettomalta. Aika huikea juttu!

Kuluneella viikolla tapahtui myös toinen juttu, joka sai aikaan muljahduksen rinnassa. Voitin nimittäin lotossa!

Muutama viikko sitten lotossa oli yli 14 miljoonan euron potti. Lottosin silloin kolme riviä, ja unohdin saman tien koko jutun. Vasta alkuviikosta tuli jotain puhetta lottoamisesta, ja silloin muistin lotonneeni pari viikkoa sitten.

Aloin tarkistaa numeroita. Löytyy, juu, juu, no tämäkin on… Minulla oli yhdessä rivissä viisi oikein! Sydän hakkasi ja olin seota onnesta. Minulla ei ole koskaan ollut viittä oikein!

Kuvitellut setelit alkoivat vilistä silmissäni samalla kun tuntui että happi loppuu. Kädet vapisten siirryin voitonjakoon. Viidellä oikein voittaa…. VAJAAT VIISIKYMPPIÄ! Mitä helvettiä?

Kun potti on yli 14 miljoonaa, niin sitä helposti luulisi, että siitä riittäisi myös pienempien summien voittajille vähän suurempia voittoja. Etenkin kun kyseisellä viikolla kenelläkään ei edes ollut 7 oikein tulosta. Mutta ei nähtävästi.

Siinä se sitten meni, elämäni lottovoitto. En nimittäin usko, että tulen enää koskaan saamaan lotossa edes viittä oikein.

Olenkohan minä nyt jotenkin kiittämätön ja kohtuuton kun voitin kuitenkin lotossa, ja silti vain marmatan? Suuremmalta lottovoitolta minusta kuitenkin tuntuu se, että silkki-kashmirneuleeni selvisi vahingoittumattomana konepesusta.

Ainakin säästin siinä rutkasti enemmän rahaa, kuin tuossa oikeassa lottovoitossa.

Kuvat: Ida / Ida365

Piilossa kauluksen takana

tunnetila: ilo

Muistatteko Tunnetilan muotiviikon tältä syksyltä? Jos muistatte, niin saatatte muistaa myös sen, että ihastuin kotimaisen LILLEn syksyn mallistoon kovasti.

Iskin silmäni etenkin mustaan korkeakauluksiseen mohairneuleeseen, ja kyttäsin neuletta LILLEn verkkokaupasta viikkoja. Neuletta ei kuitenkaan kuulunut eikä näkynyt. Kun sitten törmäsin LILLEn perustajaan Kirsiin eräissä syysmyyjäisissä, kipaisin heti kysymään häneltä neuleiden saatavuudesta.

Kirsi pahoitteli neuleiden saapumisen viivästyvän, mutta mallikappaleeita hänellä neuleesta jo oli. ”Kelpaisiko sinulle mallikappale, vai haluatko odottaa kun neuleet tulevat valmistajalta?”

Olin haaveilut neuleesta jo pidemmän aikaa, joten sovimme, että saan mallikappaleen neuleesta mukaani. Vastapalvelukseksi kerron sitten Teille, kun neuleita on saatu verkkokauppaan ja Liikkeeseen.

Ja kuulkaa ilosanomaa, nyt niitä saa! Ja kaiken lisäksi mustina, harmaina ja valkoisina. Sekin vielä. Peppi -neule on ihana jokaisessa värissä!

takki American Vintage, neule Lille*, laukku Joop!,
farkut J.A.P., nilkkurit Agile

Minulla on huono tapa ihastua silmittömästi aina johonkin vaatteeseen, ja sitten käytän sitä koko ajan. Näin kävi aiemmin tänä syksynä SOPIVAn kashmirneuleen kanssa, ja nyt olen taas tuossa kierteessä. Mikään muu vaate ei tunnu sopivan päälle niin hyvin kuin tämä neule.

Oli jalassa mustat farkut tai nahkahousut, niin hieman pidempihelmainen neule sopii asuun aina saumattomasti. Ja tuo valtavan suuri kaulus on ihan paras piilopaikka!

Arvostan valtavasti Kirsi Lillen arvoja vaatteiden valmistuksessa. Kestävyys, klassisuus ja kotimaisuus. Nämä arvot on helppo minunkin allekirjoittaa. Myös tämä neule on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

Neuleihastukseni myötä pukeudun kokomustaan vaateparteen jatkuvasti. Kun sitten Amsterdamin reissulla törmäsin vaateliikkeessä vaaleanruskeaan skarppiin villakangastakkiin, eksyi takki heti päälle ja lähti lopulta mukaani. Voi että miten tyytyväinen olen tähän löytööni!

Tänä talvena haaveissa oli löytää siisti, hyvin istuva villakangastakki, ja muhkea untuvatakki. Marimekon untuvatakin ostin jo aikaisemmin syksyllä, ja nyt löysin myös kauniin villakangastakin. Ihanaa, nyt ei tarvitse käydä takkiostoksilla moneen vuoteen!

Myös neulehylly näyttää vaatekaapissani aika mukavalta. Mitään uutta en tarvitse, mutta saatan silti ihan vaan vähän kurkkata LILLEn verkkokauppaan aleaikaan… Eihän sitä koskaan tiedä, jos Peppi -mohairneule sattuu olemaan omassa koossani alennuksessa vaikka harmaana tai valkoisena…

Kuvista kiitos ystävälleni <3

Sopiva

tunnetila: väsymys

Takana pari viikkoa välillä yksitoistatuntisia työpäiviä ja kaksi viikonloppua putkeen yövieraita. Kivoja projekteja ja ihania ihmisiä. Silti levonhetket ovat olleet aika vähissä, ja blogikin on jäänyt retuperälle.

Ihana on kuitenkin tietää, ette Te ymmärrätte jos blogi ei jatkuvasti päivity. Tuette, kannustatte lepäämään ja ottamaan aikaa itselle. ”Täällä me ollaan, älä huoli!” Noita sanojanne mietin aina kun tulee tunne, että nyt on pakko blogata vaikka haluaisi käyttää sen ajan lepäämiseen. Kiitos Teille kun olette niin huipputyyppejä!

Kiireisten päivien pelastuksena on ollut iso ja turvallinen kashmirneule, jonka ostin Nordic Designers’ Pop upista syyskuun alussa. Tuo neule on ollut koko syksyn käytetyin vaatteeni, enkä tiedä miten olisi tullut toimeen ilman sitä. Lämmin, suuri, pehmeä ja turvallinen. Mitä muuta sitä neuleelta voisi toivoa!

kashmirneule SOPIVA, farkut Primark,
laukku Celiné, lenkkarit Nike


Ensi viikko onkin sitten vähän erilainen. Olen lähes koko viikon Amsterdamissa. Miten ihana mennä!

Olen tavallaan töissä, tavallaan vapaalla. Hoidan työasioita etänä ja tavoitteena on, että pääosan töistä pystyisin tekemään kivoissa kahviloissa istuskellen, tai hotellihuoneen rauhasta nauttien.

Päivät on täynnä ohjelmaa, mutta tärkeintä on, että olen saanut päättää kaikki aikataulut ihan itse.

En edes muista koska olen käynyt viimeksi Amsterdamissa. Ehkä kymmenen vuotta sitten..? Pistäkääs tulemaan parhaat Dami-vinkkinne, katsotaan mitä kaikkea muuta kuin töitä ehdin reissussa tehdä!

Leppoisaa sunnuntaita, ottakaa aikaa itsellenne!

Kuvat: Jenni / Pupulandia

Villauntsikka

tunnetila: tykkäys

Ostin viime syksynä samalla New Yorkin reissulla pitsisen iltapuku-unelman ja untuvatäytteisen villakangastakin. Toinen vaatteista on päässyt käyttöön jatkuvasti, toinen taas on ilahduttanut arkeani pelkällä olemassaolollaan.

Pitsimekosta kuvia julkaistessani tajusin, että kovasta käytöstä huolimatta villainen untsikka ei ole aikaisemmin löytänyt tietään asukuviin. Vääryys tuli korjattua, kun treffasimme Idan kanssa ex-tempore asukuvausten merkeissä.

Se on jännä, miten usein ne oikeasti eniten käytössä olevat lempivaatteet jäävät pois blogista. Niitä kun käyttää arjessa koko ajan, niin tulee sellainen tunne, että tämä on minulla päällä jatkuvasti, ja asukuviin haluaa laittaa vähän jotain muuta.

Nyt tapasimme Idan kanssa suoraan työpäivän jälkeen, enkä ehtinyt edes miettiä mitä minulla oli päälläni. Onneksi niin, sillä nyt on untuvatakin vuoro näkyä blogikuvissa.

takki Uniqlo, neule Grana, housut Marimekko, huivi Balmuir*,
laukku Marc by Marc Jacobs, kengät Dune London, hanskat Moschino


En ole tainnut koskaan aikaisemmin törmätä untuvatäytteiseen villakangastakkiin, joten heti kun sellaisen Uniqlosta löysin, oli pakko ryhtyä ostoksille.

Takki on ihanan lämmin ja muhkea, ja rentoudestaan huolimatta myös aika siistin näköinen. Takki sopii asuun kuin asuun. Etenkin hameiden ja mekkojen kanssa lyhyt toppis on osoittautunut aika korvaamattomaksi.

Toinen kuvien vaatelemppari, joka ei ole aiemmin päässyt blogiin, on Granasta hetki sitten tilaamani silkki-kashmir-neule. Päällä mukavat, rennon siistit vaatteet on kyllä ihan parhaita!

Kuvat: Ida / Ida365