Browsing Category

päivän asu

Veistoksellinen musta

tunnetila: tykkäys

Pääsiäisloma. Pidennetty viikonloppu ilman töitä tai muita velvollisuuksia. Ette tiedä miten onnellinen olen näistä muutamista edessä olevista vapaapäivistä!

Olen ollut enemmän tai vähemmän kipeänä koko alkuvuoden, mutta olen silti tehnyt koko ajan paljon töitä. Vain yhtenä päivänä, kun kuume oli korkeimmillaan, olin sairauslomalla tekemättä mitään ja nukuin lähes 22 tuntia putkeen.

Tiedän, on todella typerää tehdä töitä sairaana. Nykyään kuitenkin kun etätyön tekeminen on tehty helpoksi, tulee kuin huomaamattaan otettua sairasvuoteella läppäri syliin ja vastailtua sähköpostien tulvaan.

villapoolo Katri Niskanen, silkkihame H&M Studio SS17, kengät Dune London

Nyt aion pitää kunnolla lomaa töistä ja blogista nämä seuraavat päivät. Vaikka neljä päivää on minimaalisen lyhyt aika rentoutua ja kerätä voimia, niin parempi sekin on kun ei mitään.

Parasta tässä kaikessa on se, että kukaan ei odota minulta mitään seuraavina päivinä. Olen menossa viettämään pääsiäistä vanhempieni luo ja vietämme viikonloppua perheen parissa. Juuri nyt en keksi mitään parempaa.

Rentouttavaa, mukavaa, rauhallista ja iloista pääsiäistä Teille kaikille! Otetaan aikaa itsellemme, nyt kun se kerrankin on mahdollista edes muutaman ylimääräisen vapaapäivän ansiosta!

Kuvat: Ida / Ida365

Vaaliuurnalla

tunnetila: tyytyväisyys

Kävin eilen äänestämässä. Valitsin äänestysreissulle kovin isänmaallisen, sinisävyisen asun.

Tummansininen Samujin neule sai kaverikseen Marimekon sini-valkoisen logo-kassin ja Saint Vacantin ja Coston yhteistyönä muutama vuosi sitten syntyneet, kierrätetystä farkusta ja kierrätetystä kumista valmistetut Leslie -kengät.

Sini-valkoinen Marimekon logokassi on painettu juhlistamaan satavuotiasta Suomea. Sini-valkoinen kassi on ihana kunnianosoitus synttärisankarille, ja ilolla kannan omaisuuttani kotimaisissa sävyissä juhlavuoden kunniaksi.

neule Samuji, huivi H&M Premium*, housut Rosamunde,
kassi Marimekko, kengät Saint Vacant*


Päälleni valikoitunut neule on Samujin ihkaensimmäisistä mallistoista oleva kashmir-silkkineule, joka on materiaaliltaan täydellisin ikinä! Neule on kuitenkin malliltaan aika kapea ja siinä on hyvin niukka pääntie. Noiden ominaisuuksien vuoksi se päätyy säännöllisin väliajoin kirppislaatikkoon.

Kerta toisensa jälkeen kaivan neuleen kuitenkin takaisin kaappiin. Ja joka kerta olen onnelinen siitä, etten ole myynyt neuletta vielä. Eilen kävin läpi taas tuon saman rituaalin, ja pelastin neuleen takaisin kirppikseltä käyttöön.

Onko Teillä vaatteita, joiden kohtalo on seilata kirppislaatikon ja vaatekaapin väliä?

Kuvat: Hertta / Lilou’s Crush

Nahkatakkidilemma

tunnetila: mietteliäs

Olen etsinyt itselleni täydellistä biker-mallista nahkatakkia lähes 20 vuotta. Oikeasti, en liioittele yhtään! Muistan, kuinka jo opiskeluaikoina Tampereella asuessani kiersin viikottain kirppiksiä, ja etsin aina sitä oikeaa nahkatakkia. Sitä ei koskaan tullut vastaan.

Sen jälkeen olen sovittanut päälleni ainakin 200 mustaa biker-takkia, ja olen hylännyt niistä jokaisen. Mikään takeista ei vain ole tuntunut oikealta.

Noin puolitoista vuotta sitten olin mallina kuvauksissa, joissa minulle oli stailattu päälle Garcia Jeansin viininpunainen biker-rotsi. Viihdyin takissa hämmästyttävän hyvin.

nahkatakki Garcia Jeans*, poolo Katri Niskanen,
hame H&M Studio SS17, huivi Balmuir*, kangaskassi MET

Kun kuvausten jälkeen palautimme lainassa olleita vaatteita, totesin Garcia Jeansia edustavassa PR-toimistossa löytäneeni ensimmäisen prätkärotsin, joka päällä tunsin oloni kotoisaksi.

PR-toimistolla oltiin sitä mieltä, että takki sopi minulle niin hyvin, että sain antaa sille uuden kodin. Olin valtavan iloinen! Olin vihdoin löytänyt sen biker-takin, joka päällä en näyttänyt liian julmalta tai liian teiniltä.

Takki on ihanuudestaan huolimatta odottanut käyttöönottoa eteisen kaapissa jo yli vuoden. Olen laittanut sen päälleni kymmeniä kertoja, mutta olen aina vierastanut rotsin väriä. Tiedän, että jos takki olisi musta, se olisi minulle luultavasti liian rock-henkinen. Silti olen kokenut viininpunaisen minulle värinä vähän liian vieraaksi.

Tänä keväänä taitaa kuitenkin olla se aika, kun olen vihdoin valmis ottamaan tuon nahkatakin käyttöön!

Pukeuduin viikonloppuna kokomustaan asuun, ja jotenkin kaipasin mustan rinnalle jotain uutta ja värikästä. Käytin koko talven viininpunaista mokkalaukkua, ja hiljalleen totuin tuohon väriläiskään asuissani. Mietin yhdistäisinkö asuun taas tuon laukun, mutta sitten muistin vaatekaapissani odottavan bikerin.

Mitäs sanotte? Kannattaako antaa takille mahdollisuus, vai jatkanko ”sen oikean” mustan takin metsästystä? Tätä lähes samaa rotsia on kyllä Garcia Jeansilla nykyään myös mustana

Kuvat Ida / Ida365

Onnen aiheita auringossa

tunnetila: onni

Aurinkolasit. Ulkona tarkenee ilman takkia asukuvausten ajan. Aurinkoista on vielä iltakahdeksalta. Kadut on lakaistu hiekasta. Väsyttävää lämmön nousua ei ole ollut pariin viikkoon. Korvaan ei ole koskenut viikkoon. Palkkapäivä. Töissä hyvä draivi ja paljon kivaa tekemistä. Älyttömän hyvät appelsiinit.

Blogini on siirretty uudelle palvelimelle eikä virus enää jyllää. Uusi järjestys makuuhuoneessa. Kivoja blogitapahtumia tulossa. Siistijä tulee pistämään huushollin kuntoon keskiviikkona. Ensi viikolla kampaaja.

neuletakki Samuji, pellava t-paita H&M, farkut Primark,
laukku Marc Jacobs, kengät Dune London, aurinkolasit Triwa


Kohta on pääsiäinen. Pääsiäiseksi pääsee perheen luo. Opiskelukavereiden tapaaminen Tampereella. Vappu on maanantaina, eli se tarkoittaa ylimääräistä vapaapäivää. Lomareissu toukokuussa. Töissä isot juhlat. Edessä oleva kesä ja kesäloma.

Siinäpä tuli monta syytä olla iloinen. Ja monta syytä odottaa tulevaa.

En ole kokenut koko alkuvuoden aikana juurikaan onnentunteita. Toki ystävien kanssa on ollut kivaa viettää aikaa, mutta minulle ominaisia ”innostun helposti ja etsin kaikesta positiivisia puolia” -ajatuksia ei ole juuri näkynyt. Nyt näkyy!


Tarkoittaakohan tämä sitä, että olen kohta lusinut tämän koko alkuvuoden kestäneen flunssan? On ihan uskomattoman hieno tunne, kun jaksaa käydä kaupassa ja kantaa kauppakassia ilman uuvahdusta ja otsalle nousevaa kylmää hikeä. Tai kun voi skipata hissin ja kävellä portaat ylös ilman vinkuvia keuhkoja ja yskänkohtauksia.

Ihmiset rakkaat, nauttikaa siitä kun olette terveitä! Ulkoilkaa ja liikkukaa, arvostakaa jokaista hetkeä. On mielettömän hienoa kun kroppa tottelee eikä anna periksi.

Nyt jos oloni tästä taas heikkenee, en oikeasti tiedä mitä teen. Mutta nyt, juuri nyt nautin auringosta ja siitä, ettei enää yskitä ihan koko ajan!

Kuvat: Ida / Ida365

Pitkästä aikaa ulkona

tunnetila: ilo

pellava t-paita H&M, silkkihame H&M Studio SS17, laukku Celiné

Fresita juhli eilen Suomeen rantautumisensa 10-vuotissynttäreitä, ja me päätimme ystäväni Hertan kanssa lähteä juhlan kunniaksi pitkästä aikaa vähän rimpsalle. Ai että oli kivaa!

Toki kävimme heti alkuun läpi mummumaiset kuulumisemme ”Ei tämä flunssa parane ikinä, ensi viikolla otetaan mykoplasma- ja keuhkoklamydiakokeet”, ja ”Kyllä tuota polvea taas kolottaa”, mutta kun oltiin saatu päivitettyä sairaskertomuksemme, niin sen jälkeen heittäydyimme nauttimaan ihanasta illasta täysin siemauksin.

Palaan mukavan illan antiin tarkemmin toisessa postauksessa, mutta nyt ajattelin esitellä Teille uuden lempihameeni asukuvien muodossa.

Pari viikkoa sitten H&M lanseerasi tämän kevään Studio SS17 mallistonsa, ja minätyttö marssin ostoksille. Tykästyin showroomilla mallistoa etukäteen ihastellessani pitkään mustaan silkkihameeseen, jossa on hauskat olkaimet.

Ilokseni kyseinen hame löytyi myös Aleksanterinkadun liikkeestä, eli nappasin ohuen silkkihameen mukaani kesää ja lämpimiä säitä odottelemaan.

En tietenkään malttanut odottaa kesään asti, vaan laitoin eilen alle paksut sukkahousut ja päätin juhlia Fresitaa uudessa silkkihameessani.

Hame keräsi juhlissa paljon kehuja, ja tykkään siitä kovasti itsekin. Hame on materiaaliltaan (100% silkki) juhlava, mutta taskut ja olkaimet tekevät siitä kuitenkin rennon ja toimistokelpoisen.

Kerrankin hankin itselleni jotain vähän erilaista. Olen suorastaan ylpeä että läksin revittelemään henkseleiden kanssa!

Kuvat Hertta / Lilou’s Crush