Browsing Category

päivän asu

Kiire oikoo mutkat ja mielen

tunnetila: pohdiskelu

Arvatkaa mikä on parasta lääkettä siihen, kun tuntuu ettei osaa mitään? Kiire. Aivan jäätävä kiire.

Kun esim. tajuat, että sinun pitäisi olla saman päivän aikana fyysisesti kahdessa paikassa yhtä aikaa, plus vielä näiden päälle olisi tiedossa verkkopalaveri, johon haluaisit osallistua. Lisäksi samalla täytyisi hoitaa kaikki muut juoksevat työasiat, vastailla sähköposteihin, kirjoittaa jokseenkin järkeviä tekstejä, suunnitella seuraavaa viikkoa ja sopia tulevan viikon aikatauluista.

Siinä ei kuulkaa jäädä kaivelemaan omaa napaa tai surkutella osaamattomuutta. Siinä painetaan hommia sen kummempia miettimättä, ja yritetään vain selviytyä päivä kerrallaan hommista edes jollain tavalla.

Oman osaamattomuuden märehtiminen vie aikaa ja voimavaroja, eikä nyt ole todellakaan aikaa sellaiseen turhuuteen. Eteenpäin vaan ja täysillä!

takki KappAhl*, huivi Balmuir*, mekko Miia Halmesmaa* (osa kaupallista yhteistyötä Weecos-lähettiläänä), laukku Marc Jacobs, korut Lillan Helsinki (korvikset saatu), sukat Helsingin Villasukkatehdas*, kengät Blue On Blue*

Päivät menevät kiireen ja pitkien työpäivien puitteissa nopeasti, eikä päivisin ehdi juuri murehtimaan. Kiire kuitenkin tuo mukanaan muita lieveilmiöitä, kuten stressin ja unettomuuden. Aamuyöllä kolmelta herääminen sydän tuhatta ja sataa hakaten, kaikki maailman murheet mielessä pauhaten, on alkanut taas tulla tutuksi.

Jotta elämässä olisi muutakin sisältöä kuin työ, olen buukannut lähes koko syksyn ajan joka viikolle jonkun kiva asian piristämään arkea ja virkistämään mieltä.

Olen käynyt viime viikkojen aikana kaksi kertaa elokuvissa ja viettänyt ihanan juusto-viini-illan ystäväni kanssa. Ensi viikolla tiedossa on hieronta, ja seuraavien viikkojen aikana kasvohoito, teatteri-ilta, Ayurvedinen hemmottelupäivä, treffejä ystävien kanssa jne.

Toki kiihtyvä koronatilanne saa mietteliääksi ja ihmisten ilmoilla liikkuminen vähän hirvittää. Olen kuitenkin miettinyt asian niin, että koska olen tällä hetkellä läsnätöissä joka päivä, voin saada koronan vaikka työmatkalla. Eli kun käyn nyt töissä, enkä ole koko aikaa kotona turvassa kuten keväällä, niin voin ihan hyvin samalla myös vähän elää. Maski päällä, käsidesi ja kumihanskat mukana, turvavälit huomioiden.

Tiivis työrupeamani kestää marraskuun loppuun asti, eli seitsemän viikkoa on vielä jäljellä. Sen jälkeen koittaa lähes kuukauden mittainen joululoma, jonka aikana on tarkoitus ladata akkuja ja olla vaan!

Tiivistä hurlumheitä ja projektityötä jaksaa paremmin, kun tiedossa on päivä, jonka jälkeen tahti tulee helpottamaan. Oman osansa jaksamiseen tuo myös mielenkiintoinen työ, jota taidan osata joka päivä edes ihan pikkasen paremmin. Tai sitten vain olen lakannut murehtimasta omaa osaamistani. Molemmat vaihtoehdot on minusta ihan yhtä hyvät!

Kuvat: Vilma

Syksytsemppausta

tunnetila: pohdiskelu

Istahdin äsken koneelle ja kirjoitin postauksen kesän kaipuusta. Kirjoitin kaipaavani jo nyt mukavia lounaita aurinkoisilla terasseilla ja leppoisia lukuhetkiä puistoissa. Kaipasin valoisia iltoja, jotka jatkoivat päiviä vielä työpäivien jälkeen, ja kesän mukanaan tuomaa huoletonta elämää. Harmittelin syksyn vääjäämätöntä saapumista.

Huomasin, että minua alkoi kirjoittaessa vähän itkettää. Postaus oli synkkä, ja oikein hätkähdin itsekin niitä tummanpuhuvia sanoja, jotka sormeni olivat määrätietoisesti postaukseen naputelleet.

Tiedän olevani kesäihminen, ja eläväni lämmössä ja auringossa kaksin verroin, mutta eihän tästä mitään tule, jos alan synkistellä ja itkeskellä heti ensimmäisten kuulaiden syyspäivien saapuessa. Tätä, ja paljon pahempaa, kun on edessä taas yli puoli vuotta.

Deletoin siis kaiken aiemmin kirjoittamani. Nyt olen saman postauksen äärellä, ja yritän (vaikka väkisin) kaivella esiin syksyn hyviä puolia. Auttakaa minua kommenttiboksissa, jos näyttää siltä, että tästä ei tule mitään.

pusero ja housut Pierre Robert*, laukku Iittala X Issey Miyake, korvikset* ja sormukset LillanHelsinki, kengät Pomar*

Syksyssä kivaa on:

  • raikas sää, jolloin ulkona on helppo hengittää
  • kynttilät, takka ja kauniit valot
  • kotimaiset omenat
  • neuleet, takit ja syyskengät
  • teehetket
  • saunaillat
  • punaviini
  • teatterien avautuminen

Jep, siinäpä ne mukavat asiat nyt sitten olivat. Mietin noita ainakin 20 minuuttia, enkä keksinyt syksystä mitään muuta kivaa. Auttakaa! Mistä asioista Te nautitte syksyssä?

Kerätään tänne yhdessä lista syksyn kivoista asioista, joihin voimme aina palata jos (=kun) alkaa ahdistaa!

Kuvat: Anna-Maria / Secret Wardrobe

Kivaa mutta kallista – 24h omaa aikaa Helsingin keskustassa

tunnetila: pohdiskelu

Vietin perjantaista lauantaihin 24h unelmavuorokautta. Maleksin ilman kiirettä kaupungilla. Kävin Kämp Gallerian alakertaan avatun Valokuvataiteen museo K1:n avajaisnäyttelyssä. Söin maittavan salaattilounaan uudessa GASM-kahvilassa ja tein hyvän mallikappalelöydön Kämp Gardenin valloittaneesta Design Marketista.

Istahdin myös uuteen The Glass -kahvilaan pienelle herkkupalalle, ja siitä suunnistin vielä Galerie Forsblomiin katsomaan Ola Kolehmaisen näyttelyn.

Galleriakierroksen jälkeen saavuin kimpsuineni ja kampsuineni St. George hotelliin, josta olin varannut itselleni yhdeksi yöksi pienen, mutta oikein sievän ja yllättävän tilavan huoneen.

Kävin hotellin kylpylässä virkistäytymässä, ja myöhemmin illalla sain hotellille ystäväni kylään. Nautimme ihanan kolmen ruokalajin illallisen St. George hotellin yhteydessä olevassa leipomo-kahvilassa, ja nappasimme myös kuvia Zadaan kanssa tekemääni yhteistyötä varten.

mekko Fracomina, kengät Massimo Dutti, laukku Mario Valentino / kaikki ostettu käytettynä Zadaasta, tuotteista saatu alennusta yhteistyön merkeissä

Täydellinen 24h jatkui vielä seuraavana päivänä, jolloin heräsin ajoissa aamiaiselle, ja ehdin vielä kylpylään aamu-uinnille ja saunaan ennen huoneen luovutusta.

Hotellilta jatkoin matkaani yhteen Helsinki Design Weekin tapahtumista, eli kotimaisen huulipunabrändi HAVU Cosmeticsin huulipunapajaan. Loin pajassa itselleni (ehkä vähän vahingossa) aika täydellisen nudepunan, josta riittää iloa piiiiiitkäksi aikaa!

Huulipunatehtailun jälkeen käväisin vielä Liike-shopissa sovittelemassa sieltä löytyneitä ihania ale-juttuja (Helsinki Design Weekin kunniaksi esim. Miia Halmesmaan loput kesämalliston vaatteet olivat -50%!!!), mutta valitettavasti oma kokoni oli lähes kaikista vaatteista loppu, joten poistuin Liikkeestä tyhjin käsin.

Lopulta palasin aika tarkalleen 24h:n jälkeen takaisin kotiin, ja kruunasin täydellisen vuorokauteni pizzalla.

Oli ihan superihanaa viettää omassa rauhassa ns. unelmavuorokausi, mutta vasta kotona aloin miettimään, miten valtavan etuoikeutettu olen, että voin silloin tällöin viettää tällaisia päiviä.

Unelmavuorokauteen Helsingin keskustassa saa näppärästi kulumaan rahaa vaikka tonnin, mutta maltillisella menollakin rahaa menee helposti yli 500€. Minulla meni vuorokauden aikana ruokiin yli 100€ (tarjosin kyllä ystävälleni illallisen), hotellihuone maksoi 216€ (huone oli tarjouksessa), museon sisäänpääsymaksu ilman Museo- tai alennuskortteja oli 10€, huulipunatyöpaja maksoi 45€ ja shoppailuun saa tietysti menemään rahaa niin paljon kuin kukkaron nyörit antavat myöden.

Tässä maailman tilanteessa suuntaan enemmän kuin mielelläni kaikki liikenevät euroni kotimaassa matkailuun, suomalaiseen muotoiluun,  kotimaisille brändeille ja ravintoloille, mutta aika hemmetin monta stay cation viikonloppua täytyisi pystyä viettämään, että tilanne pelastuisi edes vähän. Näillä hinnoilla se ei ole ainakaan itselleni kovin usein mahdollista.

Onneksi upeita, nautinnollisia ja kokemuksellisia viikonloppuja voi viettää myös ilmaiseksi luonnon helmassa retkeillen tai vaikkapa mökkeillen. Autottomana Helsingin keskustassa asuvana on kuitenkin niin paljon helpompaa mennä turvamääräyksiä noudettavaan hotelliin (St. Georgessa mm. kylpylän kävijämäärät oli rajoitettu ja aamiaiselle pääsi sisään porrastetusti), kuin hypätä bussiin, ja ajella tunti jos toinenkin maski kasvoilla metsän siimekseen nauttimaan luonnosta.

Millainen olisi juuri nyt Teidän unelmavuorokautenne, jos ei tarvitsisi miettiä rahaa? Varaisitteko hulppean mökin lapista, sviitin ihanasta kaupunkihotellista, lähtisittekö mökille tai metsään yöpymään laavussa, vai olisitteko kenties kotona ja pötköttelisitte rauhassa sohvalla vailla pakkoa tehdä yhtään mitään?

Kuvat: Vilma

Unelias päivä

tunnetila: väsymys

Perjantaiaamu, kello 7.30.

Ihanaa, ei tarvitse vielä nousta, sillä tänään on perjantai ja vapaapäivä! Tänään on aikaa heräillä rauhassa, käydä kaupungilla hoitamassa asioita ja syödä jossain kivassa paikassa lounasta. Lounaan jälkeen voisin käydä jossain jälkkärilläkin. Iltapäivällä paneudun hetkeksi blogin pariin, ja illalla on vielä tiedossa treffit työporukan kanssa. Niin kiva päivä tulossa! Taidan vielä nukkua vähän, kun ei ole pakko herätä näin aikaisin.

Kello 9.30

Hyvänen aika miten paljon kello on! Kuinka mä nyt näin pitkään nukuin? Nyt täytyy nousta aamupalan tekoon. Taidan syödä aamiaisen olohuoneessa, että pääsen pehmeälle sohvalle. Hmm, mitenkäs mua vielä näin väsyttää? Käynpä tähän vähän pitkäkseni, kun tuo tee tuossa vielä hautuu.

Kello 11

Ei hemmetti, nukahdinko mä taas?! Huh, aika tujuksi ehti tämä tee hautua yli tunnissa, ja ihan kylmääkin tämä jo on. Miten mua väsyttää nyt koko ajan näin paljon? Kohta täytyisi lähteä asioille, enkä ole vielä aamiasta saanut syötyä. Jos mä vaikka lukisin vähän, kun en muutakaan jaksa tehdä.

huppari Marimekko (Zadaa), mekko KappAhl*, korvikset Arena CPH (Zadaa), reppu Lilian Urquieta, sandaalit Ancient Greek Sandals (Zadaa)

Kello 14

(Herään sohvalta mieheltäni tulevaan tekstiviestiin.) Mitä hei nyt oikeesti? Mikä mua oiken vaivaa? Miksi mä vaan nukun koko ajan? Nälkäkin on, mutten jaksa lähteä ulos lounaalle. Kaikki päivän asiatkin on jääneet hoitamatta. Postissa piti käydä ja vaikka missä. Nyt mä ryhdistäydyn ja teen makaroonilaatikkoa. Se on tehokasta ruoanlaittoa, sillä samasta satsista syödään huomennakin. Pakko saada jotain järkevää aikaiseksi.

Kello 16

Jes, sainpas tehtyä ruokaa ja hyvää tuli. Nyt voisin kyllä ottaa pienen ruokalevon. Paitsi ai hemmetti, mun täytyy olla tunnin päästä tapaamassa työkavereita! Nyt kyllä väsyttää niin paljon, etten mä oikeasti voi mennä yhtään minnekään. Pakko perua treffit, vaikka olisi ollut tosi kiva nähdä uutta tiimiä myös vapaa-ajalla.

Siihen se sitten meni, vapaapäiväni pelkkään nukkumiseen. Ai että harmittaa! Mutta arvatkaa mikä harmittaa eniten? No se, että edes harmittelen tuota. Se, että ajattelen jotenkin hukanneeni nyt tämän päivän.

Päivä on mielestäni mennyt heti hukkaan, jos en ole ollut tuottelias, hoitanut asioita tai tehnyt paljon juttuja. Niin sanotusti ”ottanut kaikkea irti” vapaapäivästä.

Kuten fiksut ihmiset samaa aihetta liippaavaan IG Storyyni tänään kommentoivat, niin aina ei todellakaan tarvitse jaksaa tehdä yhtään mitään. ”Omaa kroppa pitää kuunnella ja se kertoo sulle nyt että lepää.” ”Voispa vaan kellahtaa sohvalle! Ihana mahis!” ”Sielu, keho ja mieli kaipaa lepoa.” ”Voi kun mäkin pääsisin rauhassa pötköttelemään ilman häiriötekijöitä!”

Olen luullut oppineeni ottamaan rennosti ja olemaan tekemättä mitään jos siltä tuntuu, mutta jotenkin nyt, kun mieli olisi halunnut tehdä ihan muuta kuin kroppa, tuon tekemättömyyden ja ”laiskottelun” hyväksyminen on paljon vaikeampaa.

Toivottavasti koko päivän lepo on nyt tehnyt tehtävänsä, ja olen huomenna täynnä uutta energiaa. Ihanaa viikonloppua Teille kaikille! Kuunnelkaa kehoanne, ja touhuilkaa viikonloppuna sen toiveiden mukaan!

Kuvat: Vilma

Ihana mekko, mutta missä sitä käyttäisi?

tunnetila: ihastus

Tiedättekö sen dilemman, kun ostaa itselleen jonkun oikein ihanan vaatteen ja haluaisi käyttää sitä koko ajan, mutta sitten taas toisaalta ei tiedä yhtään, missä kyseistä vaatetta oikeasti käyttäisi? Noh, minulle on käynyt niin tämän hálon upean mekon kanssa.

Reidar Kaftan Dress on superkaunis, ja päällä maailman mukavinta, keveintä ja pehmeintä viskoosia. Haluaisin käyttää sitä joka päivä, ihan vaikka vain kotona. ”Pikkasen kallis kotiasu”, totesi mieheni, kun sanoin haluavani laittaa mekon päälle ihan tavallisena koti-iltana.

Kotiasuksi mekko on toki vähän turhan ylellinen, eikä sitä sellaisenaan oikein toimistollekaan viitsisi laittaa. Mutta sitten taas toisaalta, kuinka usein minulla on niin hienoja juhlia, joihin tuo mekko olisi sopiva vaate? Onko ihan typerää ostaa jotain näin kaunista, mutta säilyttää vaatetta kaapissa odottamassa ”niitä oikeita” juhlia monta vuotta?

mekko hálo, korvikset Oikku Design*, sandaalit Ancient Greek Sandals

Pähkäilin kaftaanimekon käyttöä pitkään, ja pukeuduin siihen välillä kotona ihan vain siksi, koska se on niin upea, enkä keksinyt mitään muutakaan paikkaa käyttää sitä. Kunnes eilen sen tajusin: mekkoahan voi käyttää syksyllä lähes missä vaan!

Mekon alle voi vetäistä sukkahousut ja jalkaan laittaa maiharit. Säiden edelleen viilentyessä kaftaanin alle voi pukea kapeat nahkahousut, ja vaikka poolon. Tai sitten mekon päälle voi heittää muhkean neuleen tai paksun villatakin.

Mekko voi olla kepeä kesäinen rantavaate, juhla-asu korkkareiden kanssa, tai vaikkapa rento toimistoasu, kunhan sen vain asustaa oikein. Saas nähdä uskallanko ottaa mielessäni juhliin tarkoitetun mekon arkiseen työkäyttöön.

Laitan blogiin ehdottomasti kuvia, jos asu päätyy arkikäyttöön. Nyt fiilistelen mekkoa nässä upeissa merellisissä maisemissa, joissa kävimme mieheni kanssa kesälomareissulla.

Osaisitteko Te käyttää näin juhlavaa, tai ehkä enemmänkin näyttävää, suorastaan taideteosmaista vaatetta arjessa? Mekon kuosi on siis alunperin taiteilija Reidar Särestöniemen teoksesta Talvipäivän kajo. Tuntuu todella spesiaalilta pukeutua suomalaiseen taiteeseen!