tunnetila: tykkäys
Olen nähnyt viime viikkojen aikana enemmän ystäviäni kuin edellisen vuoden aikana yhteensä! Ihan superkivaa, varsinkin kun ystävien joukossa sattuu olemaan ihmisiä jotka tietävät blogiharrastuksestani, ja lisäksi vielä sellaisia ihanuuksia jotka tykkäävät valokuvata.
Lukioaikainen ystäväni Tiina on pelastanut blogini asukuva-ahdingosta nyt pariin otteeseen enkä voisi olla iloisempi Tiinan kuvausinnosta. Vaivaantunut kommenttini ”Kyllä ne kuvat jo varmaan riittää…” saa osakseen tuhahduksen kun Tiina innostuu hakemaan kivoja ja raikkaita kuvakulmia kuviinsa. Voi mikä harmi että Tiina asuu ihan liian kaukana Helsingistä emmekä ehdi tavata joka viikko.
takki H&M Conscious Collection*, silkkipaita Masscob, kashmirhuivi Balmuir*,
kassi Marimekko, rannerengas Dogeared, farkut 7 For All Mankind, tennarit Saint Vacant
Vaalea ”lääkärintakkini” on päässyt käyttöön näillä säillä valitettavan harvoin, tykkään siitä nimittäin tosi paljon. Vuoriton takki on ihanan kevyt ja laskeutuva, säätilan vaan täytyy olla sopivasti plussalla että takissa tarkenee.
Tänään olen lähdössä parin päivän työmatkalle Tallinnaan ja pähkäilen vielä tätä postausta kirjoittaessani uskonko säätiedotuksiin ja uskallan lähteä reissuun kesätakilla, vai otanko varman päälle ja luotan siihen ettei sitä lämpöaaltoa nyt sittenkään tule ja otan mukaani sadetta kestävän parkani. Haluaisin niin olla optimisti tässä asiassa, mutta niinhän se on että pessimisti ei pety, eikä palellu ja saa flunssaa.
Kuvat ystäväni Tiina
0
Tuo Balmuirin huivi: täydellinen! Väri, malli ja materiaali. Tuon haluan vielä joku päivä itselleni!
Kiva asu muutenkin! Tiedän tuon sääpähkäilyn… Ja aina sitä yleensä onnistuu valitsemaan väärin eli on joko liikaa vaatteita tai sitten liian vähän. Suomen kesässä pukeutuminen on äärimmäisen vaikeaa, kun lämpötila saattaa ihan vuorokaudessa muuttua 20 astetta… Mutta nuhaa ei kannata hankkia, se on kesällä erityisen tylsä juttu – terv. nimimerkki ”juuri flunssasta eroon päässyt”
Mukavaa loppuviikkoa! 🙂
Terkut Tallinnasta Tarja!
Hei muuten, teillä on just tänä viikonloppuna Oulussa Balmuirin ystikset. Mene mene mene ja hae omasi! 😀 Ja kyllä, tuo huivi on täydellisistä täydellisin. <3
En ottanutkaan takkia mukaan ollenkaan, pärjäsin reissussa jakulla. Ihana fiilis! (Tai tietty mulla oli mukana laukkuun mahtuva kevytuntuvatakki, mutta sitä en onneksi matkalla tarvinnut. 🙂 )
Taas meni Balmuirin ystikset sivu suun… En moisista tällä kertaa ollut edes tietoinen – mitenkähän sekin on mahdollista – ja viikonloppu on nyt muutenkin täynnä ohjelmaa. Ajeltiin kyllä tänään Balmuirin konttorin ohi kyläilemään mennessä, mutta enpähän sitten osannut pyytää miestä pysäyttämään muutamaksi minuutiksi 🙂 Joku päivä minä ja huivi kohtaamme vielä, siitä olen kuta kuinkin varma 😉
Täälläkin on voinut muutaman päivän kuljeksia ilman takkia. Mahtava tunne! Kyllä kesä on sitten mukava vuodenaika 🙂
Ihanaa viikonloppua!
Hmm, ei ne tainneetkaan olla ystikset vaan joku yhteinen pop up -liike Lumin kanssa tai jotain. Noh, ensi kerralla sitten! 🙂
Ja kyllä, kohtaatte huivin kanssa ihan varmasti jos se on minusta kiinni… 😉
Ihanaa sunnuntaita Tarja!
tuon rannekorunko kadotit? voi nyyh! 🙁
No juuri tuon!!!!! 🙁 Kuten viimeaikaisista kuvista näkyy, olen käyttänyt sitä osto hetkestä joka päivä ja tykkään siitä ihan liikaa! 🙁 🙁 En ymmärrä mitä tapahtui. Rannekorua ei saa ranteeseen venyttämättä ja terävä nuolenkärki sattuu terävänä käteen varmasti jos sen ottaa pois huolimattomasti.
Muistan laittaneeni rannerenkaan aamulla käteeni ennen Tallinnaan ja laivalle lähtöä. Yhtäkkiä laivalla huomaan ettei rannerengas ole enää ranteessani. En todellakaan tajua mitä tapahtui. Olen niiiiiin surullinen. 🙁
tosi mystinen katoaminen, harmillista kerta kaikkiaan, ei voi muuta sanoa. 🙁 🙁