tunnetila: pohdiskelu
*kengät saatu Pomar*
Minulta kysyttiin viime viikolla kuinka paljon joudun jakamaan itsestäni blogia kirjoittaessani. ”Bloggaajathan kertovat usein blogeissaan ja somessa elämästään kaiken.” Kerroin valitsevani aika tarkkaan mistä kirjoitan ja mistä en.
Olen kirjoittanut blogiani yli 15 vuotta, mutta silti olen pitänyt täältä poissa aika paljon henkilökohtaisia asioita. En ole koskaan esimerkiksi kertonut koko nimeäni, tai sitä, minkä ikäinen olen. En sitä missä olen töissä tai mitä teen työkseni. Minulla on puoliso, mutta en ole tainnut tulla maininneeksi olemmeko naimisissa tai kihloissa.
Käyn moikkaamassa vanhempiani Savossa, mutta olenko sieltä kotoisin? Ja missä tarkalleen käyn, kun käyn vanhempieni luona? Mitä olen opiskellut ja missä? Ketkä ovat lähimpiä ystäviäni?
En ole myöskään koskaan esitellyt kotiani blogissa kokonaan. Enkä ole kertonut missä tarkalleen asumme.
Tiedän, että parisuhteeseen ja muihin liittyvien henkilökohtaisten asioiden jakamatta jättäminen on vaikuttanut blogini lukijamääriin todella massiivisesti (parisuhdetirkistely kun tuppaa kiinnostamaan ihmisiä), mutten ole hetkeäkään katunut valintaani jättää monia asioita kertomatta. Mun blogi, mun säännöt! Ja onneksi löytyy myös paljon Teitä, jotka olette kiinnostuneet ihan muista jutuista.
Itselle kaikista henkilökohtaisimmat asiat olen siis pitänyt blogistani poissa, mutta sitten taas toisaalta olen kertonut täällä välilevyn pullistumista ja raudan puutteesta, sekä vaikkapa geenitestien tuloksista. Ja nuo jos mitkä ovat henkilökohtaisia asioita!
Blogini toimii minulle tavallaan päiväkirjana, joten kerron täällä asioista, mitä elämä tuo tullessaan. Ajattelen etten voi olla ainut, joka vaikkapa kamppailee kropan kremppojen kanssa, joten kerron niistä asioista täällä siksi. Ja voi jestas miten paljon upeaa vertaistukea olen täällä Teiltä kaikkien näiden vuosien aikana saanut!
Esimerkiksi juuri tuohon raudanpuutepostaukseen sain Teiltä niin ihania yksityisviestejä, linkkejä ja vinkkejä, että olen niistä todella kiitollinen.
Tuo viime viikolla saamani kysymys tuli mieleeni kun valitsin tämän postauksen kuvia. Nämä ovat nimittäin ENSIMMÄISET kuvat, joissa rakas puolisoni on suostunut näiden viidentoista vuoden aikana esiintymään! Ja siis kyllä, eihän häntä näissäkään kunnolla näy, mutta näkyypä edes jalat.
Blogivuosieni aikana puolisolleni on tarjottu vaatteita, nahkalaukkuja, silmälaseja, kosmetiikkaa ja asusteita, mutta mihinkään yhteistyöhön hän ei ole tätä ennen suostunut mukaan. Hän on kuitenkin kuunnellut jo vuosikausia Pomarin kenkien hehkutustani, joten kun Pomarilta kysyttiin haluaisiko myös hän valita itselleen kengät testiin Pomarin kesävalikoimasta, niin tällä kertaa hän vastasi myöntävästi.
Ja tässä me siis poseeraamme uusien kesäkenkiemme kanssa!
Mieheni valitsi Pomarilta itselleen tyylikkäät nupukkinahkaiset Neva kävelykengät, jotka sopivat kesäkaupungin kaduille, mutta myös kesän juhliin. Kesäsateen sattuessa kohdalle vedenpitävä goretex-kenkä pitää jalat kuivina.
Oma valintani tälle kesälle oli Pomarin uutuussandaali Aurinko. Lämpimien säiden ansiosta sandaalit ovat päässeet jo aktiiviseen käyttöön ja rakastan niiden helppoutta. On ihanaa kun sandaalit voi vain sujauttaa jalkaan. Jalassa superhyviä Aurinko-sandaaleja on saatavilla mustana, oliivinvihreänä ja harmaana. Kaikki sävyt on ihania!
Kuten tiedätte, tykkään Pomarin kengistä niiden täydellisen istuvuuden vuoksi. Vanhoja lemppareitani, eli valkoisia Myrtti Pomar+ nahkatennareita olen käyttänyt monta vuotta niin paljon, että ne ovat jo aika kuluneet. Pomarilla tiedetään tennarirakkauteni, ja niinpä sain täksi kesäksi uudet, kirkkaanvalkoiset Myrtit! Kiitos!
Vitivalkoiset tennarit ovat niin kauniit, että säästelen niitä erityisen ihaniin tilaisuuksiin. Vanhoilla tennareilla voi nyt rymytä arjessa mielin määrin. Kenkiä kannattaa muutenkin yrittää vaihdella mahdollisuuksien mukaan. Kengät pysyvät parempina pidempään, jos niiden antaa kuivua ja hengittää käytön välillä.
Ja vinkiksi vielä: Pomarin kesäale on nyt alkanut! Kannattaa heti kurkata löytyisikö valikoimista uudet lempparisi!
Ja hei muuten, Pomarin valikoimassa on paljon Zero Waste kenkiä, jotka on valmistettu Pomarin tehtaalla jääneistä hukkapaloista ja tuotannon ylijäämistä. Kiitos Pomar että teette tuotannossanne ekologisia ratkaisuja!
11
Se on totta, ihmisillä esiintyy tiuhaan outo tahto syventyä toisten henkilökohtaisiin asioihin.
Blogeista puheen ollen, minulla on mielenkiintoinen teoriaa asiasta: koska bloggaajalla on oikeus päättää siitä, mitä hän blogissaan jakaa, todellisuus siellä on yleensä jotain aivan muuta, kuin mitä se oikeassa elämässä näyttää. Joka tapauksessa jotain aina jää kertomatta ja jokin asia voi tulla kerrotuksi henkilökohtaisesta näkökulmasta, joka ei ole tietysti mikään absoluuttista totta.
Totta se on, että sun blogi – sun säännöt. Kerrot, mitä näet tarpeelliseksi.
Itse olen suhteellisen avoimesti kertonut asuinpaikastani, työstäni ja perheestäni (vaikka ei koskaan yksityiskohtaisesti), koska nuo puitteet ovat aika tärkeä osa bloggaamisestani. Mutta niiden tietojen perusteella minua ei silti pysty paikallistamaan eikä yksilöimään.
Raudanpuutteesta kertovasta postauksessa olen sinulle syvästi kiitollinen: minulle tuli mieleen, että omat vaivani saattavat olla samasta suunnasta. Ostin rautavalmiste ja avot! – oloni parani kertaheitolla. Eli kiitos ja kumarrus jakamisesta ❤️!
Voi miten mahtavaa kuulla, että olet saanut rautavalmisteesta apua oloosi!!! Ai että miten tuli hyvä mieli. Kiitos kun kerroit! Mäkin olen ollut viime viikot kuin ”uusi ihminen”, tai siis pitkästä aikaa oma itseni tuon rautakuurin ansiosta. On ihan uskomatonta miten hyvältä tuntuu kun ei ole ihan väsyksissä 24/7!!