Uusia suunnitelmia tahdin rauhoittamiseksi

tunnetila: tyytyväisyys

Uutta vuotta on kulunut kohta neljä viikkoa, ja uudelle vuodelle asettamani tavoite ”tee vähemmän” on onnistunut tähän asti aika hyvin. Toki pieniä lipsumisia on tullut ja esimerkiksi yksi vapaapäiväksi suunniteltu lauantai muuttui päiväksi keramiikkakurssin peruutuspaikalla, mutta pääosin olen onnistunut poistamaan arjestani turhaa kiireen tuntua ja lisäämään tilalle juuri niitä hitaampia ja lempeämpiä asioita mitä toivoin.

Olen ollut vähemmän puhelimella ja somessa, ja lukenut enemmän kirjoja. Siis ihan fyysisiä kirjoja. Äänikirjoja en harrasta, joten lukeminen tarkoittaa minulle aina rauhoittumista sänkyyn kirjan kanssa. Somen vähentämisestä muodostuneella ajalla olen lisäksi käynyt mm. elokuvissa ja kuunnellut Areenasta (läppäriltä) erään podcast-sarjan.

Olen poistanut puhelimestani kokonaan Instagramin uuden Threads-palvelun, sillä se ahdisti minua valtavasti. En ole koskaan pitänyt Twitteristä (nyk. X), ja koin Threadsin liian samanlaisena alustana. Threads näyttäytyi minulle lyhyen käytön aikana kanavana, jossa jokaisella oli mielipide joka asiasta, ja se mielipide myös piti kertoa heti mieleen juolahtaessa koko somekansalle. Joillakin ihmisillä noita mielipiteitä oli kymmeniä päivässä. Huh, onneksi seuransa ja somekanavansa voi valita itse.

neule Halo, housut Samuji, laukku Celine, korut Kalevala koru, sukat Johanna Gullichsen, kengät Pomar*

Elämän hidastamista miettiessäni olen alkanut taas miettiä sitä, miten paljon elinympäristö vaikuttaa elämänrytmiin. Toki kaikkialla on varmasti arkiset kiireensä, ihan sama missä asut, mutta onhan se nyt fakta, että jos elämänpiirisi on rauhallisempi eikä tekemistä ole niin paljon, niin väkisin siinä sivussa myös elämä vähän rauhoittuu.

Nämä ajatukset oikein konkretisoituivat hetki sitten kun saimme kuulla, että Oulun asuntomme vapautuu vuokralaistemme käytöstä 1.3. alkaen. Hetken ajatusta pyöriteltyäni olin ihan valmis muuttamaan Ouluun. Kerroin ideasta töissä myös tiimilleni, ja he totesivat vain että ”Ok, tehdäänhän me jo nytkin lähes kaikki hommat etänä. Kunhan silloin tällöin käyt Helsingissä niin eiköhän me pärjätä!”

Mitä enemmän asiaa mietin, sitä varmempi olin, että haluan muuttaa Ouluun. Jo pelkkä ajatus tuntui rauhoittavan hermostoani. Sitä paitsi, jos muuttaisimme Oulun asuntoomme, asumiskustannuksemme laskisivat yli 1000€/kk. Siis oikeasti, yli tonnin kuussa! Aika mukava säästö!

Puolisoni ei ollut Ouluun muutosta läheskään niin innostunut kuin minä, joten aloin sitten suunnitella Oulun asunnosta meille kakkoskotia. Miten kiva olisi pitää asunto meillä ja käydä siellä silloin tällöin etätöissä muutaman viikon ajan. Voisin viettää Oulussa esimerkiksi parhaat ja aurinkoisimmat kevättalven viikot, ostaa sinne kunnon karvapohjasukset ja käydä päivittäin lähiladuilla sivakoimassa työpäivien jälkeen.

Ja miten ihana olisi kesällä, jos asunnon avulla voisimme viettää aikaa mökillä vähän pidempään. Kävisimme vain välillä Oulussa pesemässä pyykkiä ja hakemassa kaupasta lisää ruokaa. Ah, tuo olisi taivaallista!

Ja ympäri vuoden tuo asunto voisi toimia myös ystävien ja läheisten pakopaikkana arjesta. Jos joku kaipaisi etätyöviikkoa Oulussa tai yhden yön rauhaa perhearjesta, niin asunto olisi vapaa myös läheisten käyttöön silloin kun emme olisi siellä itse.

Ai että jos ei tarvitsisi miettiä mikä on taloudellisesti järkevää, niin silloin voisi pitää asuntoa tuollaisessa käytössä. Eipä juuri ihanampaa olisi!

Realiteetit ovat kuitenkin valitettavan usein haaveita vastaan, joten solmin tänään asunnostamme vuokratoimeksiannon. Vähän ehkä harmittaa.

Parasta ja järkevintä olisi, että löytäisimme luotettavan vuokralaisen asuntoon mahdollisimman pian. Mutta silti ihan vähän saatan salaa toivoa, ettei kukaan haluaisi muuttaa asuntoon ja hetken odottelun jälkeen alkaisimme sisustaa siitä meille kakkoskotia. Se jos mikä vasta oikeasti parasta olisikin!

Uskotteko Te, että elinympäristöllä voi vaikuttaa elämän rytmiin ja sen hektisyyteen? On toki hyvin mahdollista, että minusta kuoriutuisi ihan samanlainen sarjasuorittaja ja -harrastaja, ihan sama missä asuisin.

Oletteko tehneet vastaavia ratkaisuja ja muuttaneet pois kaupungista elämää rauhoittaaksenne?

Kuvat: Anna-Maria / Secret wardrobe

19

(2) Kommentit

  1. Satu K says:

    Uskon vahvasti, että elinympäristö vaikuttaa elämän rytmiin. Koko aikuisiän eri kaupungeissa asuneena sen eron huomasi Lappiin muuton jälkeen. Kun ympärillä on vähemmän ärsykkeitä, ihmisiä, houkutuksia jne. niin elämän rytmi muuttuu väistämättä. Suorittajaluonteena voin myöntää, että se suorittaminen ei ehkä elinympäristön vaihdoksella häviä, se vaatii muutosta omassa mielessä.

    1. Tämä on varmasti totta. Sain myös viestin Helsingistä Rovaniemelle muuttaneelta henkilöltä ja myös hän sanoi, että hänen hermostonsa on Rovaniemellä paljon rauhallisempi kuin täällä Helsingissä oli. Mutta joo, kyllä mäkin suorittajana löytäisin varmasti kaikki kansalaisopistot ja harrasteryhmät, mitä vaikkapa Oulussa olisi tarjolla. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.